Viime viikonloppu helli vihdoin kesäisillä fiiliksillä ja kasvatti lehdet alastomiin koivuihin muutamassa päivässä. Ihme, jota jaksaa nykyään päivitellä joka vuosi. Piha kukkii skillaa ja metsä vuokkoja. Kesäkukat pitävät vielä kiireisinä ulos ja sisään -karusellilla, kun yöt ovat niille vaarallisen viileitä.
Kevätauringon saavuttua vuoratut talvikumpparit laitetaan säilöön ja esiin kaivetaan samikset punaiset saappaat.
Niiden myötämielisellä avustuksella laitettiin viikonloppuna kasvimaa kuosiin, ja sieltä puuttuvat enää kaikista kylmänarimmat kurpitsan ja kurkun taimet. Puutarhan muistitaulusta sai viikonlopun aikana vedellä paljon asioita yli.
Kitukasvuiset raparperiraukkamme jättivät jo aiemmin keväällä liian pienen penkkinsä ja muutamia lajitovereita taakseen ja saivat uuden kodin teholannoitetusta kohopenkistä. Nyt ne näyttävät saaneen uutta puhtia, ehkä jo ensi vuonna saamme hyvän sadon!
Ahtaat sisäkeittiöajatkin ovat ohi, kun tiskit tiskataan ulkona. Saunalle tulee taas vesi, mikä arjen pelastaja se voikaan olla!
Uusin Kivistön kesädrinkki-ehdokas juotiin aurinkoisella pestyllä ja öljytyllä terassilla. Aurinko, terassiruokailu, kesä. Tervetuloa. Teitä on odotettu. Jos laittaisin sydämiä blogitekstiin, tässä olisi sellaisen paikka.
Kivistössä 
Kesäiseltä jo näyttää! Ja tällä viikolla taitaa alkaa vihertämään vielä reippaasti lisää säiden puolesta.
Joo, kieli pitkällä odotetaan, josko auringon ja sadekuurojen jäljiltä kasvimaalla harsojen alla pilkistelisi pieniä vihreitä päitä.. Nurtsikin on varmaan jo muutakin kuin sammalenvihreää. Kyllä tämä aika vaan on innostavaa!
Mistäköhän sitä nyt sitten luinkaan hmmm… mutta jokatapauksessa sellaisen vinkin jostain bongasin, että musta ämpäri nyt raparperinalkujen päälle ja se siellä sisällä alkaa kasvamaan oikein huikealla kyydillä!?
Ihana Puutarhakeskiviikko siitä ainakin kertoi! Löysin saman vinkin netistä aiemmin, mutta nyt kun Pernilla näytti, että niin oikeasti voi tehdä, taidan kokeilla yhdellä koekaniinilla 🙂
Niinhän se olikin! Raportoi toki edistymisestä! 🙂
Tämä on juuri sitä aikaa kun kerrostaloasukas alkaa haaveilla pikku pihasta, ja se tunne menee pois kun on lumen ja lumitöiden aika. Mutta nyt ihastelen teidän kuvia ja jatkan haaveilua, niin on idyllistä!
Tiedän tunteen menneisyydestäni Anna. Meinasin laittaa tähän jotain lohduttavaa rikkaruoho-tuholaishöpötystä, mutta äh, mikään ei kyllä tottapuhuen ole ihanampaa kun piha. Juuri nyt.
Maltatteko olla lainkaan kaupungissa? Minä tuskin malttaisin. Tämä uusi blogi näyttää muutes tosi hyvältä! 🙂
Riikka: pakkohan se on malttaa kun on tämä – sanotaan vaikka leikkisästi – kustannuspaikka ehhe täällä kaupungissa. Mutta hankalaahan se välillä on.. Kiitos kehuista!
Ihanaa kun on (mekein) kesä! olin viikon poissa kotoa ja raparperit olivat ottaneet kunnon spurtin ja ihanat kevätkukat puhjenneet kukkaan takapihalla 🙂
annemi/52weeksofdeliciousness
Just niin Annemi, tämä yhtäkkinen kasvu- ja viherspurtti on niin parasta!
Unohdinkin drinkkipostauksessa kiitellä mainiosta reseptistä! Varsin makoisa, ei jäänyt takuulla viimeiseksi kerraksi kun sitä tänä kesänä nautitaan. Kumppareissa ollaan huhkittu täälläkin – ehkä ensi kerralla drinkkitarvikkeet mukaan palstalle. Kiitos ihanasta blogistasi!
Onpa kiva kuulla, että maistui! Ja olen ehdottomasti drinkkitarpeiden mukaanoton kannalla: istutus- ja kitkuuhommien lomassa on mahtavaa istahtaa hetkeksi aurinkoiselle penkalle lasi kädessä.
Kiitos kehuista, kävin heti vastavierailulla ja löysin ihanan tunnelman!
Voi että on ihania kuvia! Meillä on sama tilanne raparperien kanssa mökillä. Tsemppiä siis niille sinnekin – päästään tekemään kiisseliä ja muuta mukavaa niistä!
Kiitos Tiina! Ja tsemppiä sinnekin raparpereille 🙂