Viikonloppu oli aurinkoinen ja tuulinen. Nypittiin ensimmäiset rikkaruohot vihertävien rivien väleistä, yrttejä ja pelargonioita istutettiin, ja kusiaisiin ja pieniin muurahaisiin opeteltiin suhtautumaan zeniläisellä tyyneydellä. Yritettiin tehdä sopua: älkää te häiritkö kasvi- ja yrttimaan kasvua pesillänne, niin me emme kaada niskaanne kiehuvaa vettä. Viimeistään se, että olivat ehtineet tehdä yhden pesän roikkuvaan mansikka-amppeliin avasi elämän totuudet silmien eteen. Pihamme ei oikeasti ole meidän, vaan Niiden.
Ehdittiin nähdä kriikunan viimeiset kukat ja omenan ensimmäiset. Hiplailtiin punaherukan alkuja ja hämmästeltiin yhdessä yössä tyhjästä puhjennutta voikukkapeltoa – niitä toisia pihamme omistajia. Kääräistiin hyttyspilvessä kärvistellen ensimmäinen vihta, niin iso, että heikompien piti kahdella kädellä vihtoa.
Illalla saunaa odotellessa kuului kysymys: lähdeksä mun kanssa vähäks aikaa pällistelemään? Nämä tunnelmat pitää nyt säilöä pakkaseen annospaloina talven pimeimpiä kuukausia varten.
Ihania kuvia ja tunnelmia! Lämmöllä muistelen vierailua Kivistössä =)
Kiitos Sari. Innolla odottelen vierailun tuloksia! Ja tervetuloa blogosfääriin 🙂
Ihana pällistelysesonki seuraavat kuukaudet edessä. Vallatkaa pieni kulma pihasta takaisin, kokonaan sitä ei kuitenkaan takaisin saa
Joo, jos sen ajotien saisi vaikka pidettyä 😉 Pällistelysesonki on hieno ajatus kyllä!
Ihana tunnelmapläjäys kusiaisista ja hyttysistä huolimatta. No, tuohan nekin omanlaistaan kesätunnelmaa 🙂
Joo, todellakin kesätunnelmaa. Sääriä pistää, kirvelee ja kutittaa, mitäpä olisi suomen kesä ilman noita ihanuuksia!
Kesä ja hyttyset… olisko se kesä ollenkaan,jos niitä ei olisi. Niin, ja muurahaisia…
Noooh, enköhän mä jotenkin osaisi nauttia kesästä ilman hyttysiäkin 😉
Minä taistelen pihan herruudesta lehtokotiloiden kanssa ja aika huonolta näyttää… Pällistelylle on ehdottomasti varattava aikaa kotilosodan keskelläkin :D.
Apua, kamalaa! Yhden kiemuraselän löysin meidän kasvimaalta ja heti meni kengän alle. Meillä ei vielä ole ollut niistä riesaa. Puun koputus tähän.
Jipiaijee! Nyt vasta tajusin, että pystyn kommentoimaan ilman rasittavaa kirjautumistakin, mulla kun on aina tunnukset(kin) hukassa! Tästä lähtien hukutte mun kommentointiin maalaiskaupunkilaisystävät!
Vai että pällistelykausi avattu?
(sori, nyt ei ollut kyllä sitten tämän viksumpaa asiaa… 😉
Noniin! Jo aattelin, että vallan boikotoit. Pällistelykausi on todellakin avattu. Nyt pällistellään niin, että alaselkään kuluu pienet kuopat! (Tiedäthän sen virallisen pällistelyasennon, jossa kädet lepäävät selän takana alaselän päällä niin, että toinen pitää toisen ranteesta kiinni. Kutsutaan myös vanhamies-asennoksi)
Pitääkö siinä nostella myös kantapäitä irti maasta?
Saa jos tahtoo.