Täytetty kokonainen kaali – Chou farci

Tämä tarina kertoo täytetystä kaalista mutta vähän myös pimeydestä – kodikkuuden ja kynttilöiden rakastajan lempiolotilasta ja jokaisen ruokabloggaajan kauhusta.

Emme koskaan tee ruokaa vain blogiin, vaan meille ruokailijoille. Kaikki on tarkoitettu syötäväksi, yleensä illallisella. Niinpä tähän aikaan vuodesta painimme saman asian kanssa kuin niin moni muukin ruokabloggaaja. Valo loppuu! Jos syö illallisen kuuden jälkeen, se on blogin kannalta jo auttamattoman myöhäistä.

Siksi tämä erityisen herkullinen ruoka saa tyytyä erityisen epäonnistuneisiin kuviin. Jättäisin kokonaan bloggaamatta, jos ei olisi sellainen herkku, jonka ilosanomaa haluan kuuluttaa maailman ääriin.

Olisi muuten kiva tietää, miten te lukijat suhtaudutte yleensä kuviin – myös te, jotka ette itse ruokabloggaa!

  • Miten tärkeää reseptin kokeilussa tai jutun miellyttävyydessä teille on se, että kuvat näyttävät onnistuneilta?
  • Tai mietittekö yleensä edes sellaisia?
  • Tykkäättekö selkeästi stailatuista vai suoraan ruokailutilanteessa ilman erityistä stailausta otetuista kuvista?

Delicious chou farci with black trumpet mushrooms. Foodblog Kivistössä.

Ja sitten vielä tästä kaalista. Näin täytetyn kokonaisen kaalin ensimmäistä kertaa pitkän aikaa sitten elokuvassa Haute Cuisine, jossa presidentti Mitterand sai eteensä lohella raidoitetun savoijinkaalin. Siitä lähtien olen selaillut erilaisia reseptiehdokkaita ja lopulta kaikesta tiedonkeruusta syntyi tälläinen versio. Sientenvierastajat voivat hyvin jättää sienet pois ja laittaa tilalle vaikka ripauksen timjamia mauksi. Suosittelen kokeilemaan: monivaiheinen resepti ei ole sen vaivalloisempi kuin kaalikääryleetkään.

Täytetty kokonainen savoijinkaali

1 suurehko savoijinkaali (n. 1,5 kg)
50 g kuivahtanutta leipää
1 dl kermaa
0,5 dl maitoa
pieni kourallinen kuivattuja mustatorvisieniä tai suppilovahveroita
2 salottisipulia
1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
10 salvianlehteä
1,5 tl savupaprikaa
n. 2 tl suolaa
hyppysellinen jauhettua tai raastettua muskottipähkinää
500 g sika- tai sika-nautajauhelihaa

n. 0,5 l  liha- tai kanalientä
1 dl valkoviiniä

Lisäksi tarvitset suurehkon lävikön, harsokangasta, narua ja kattilan, jonka päälle lävikkö mahtuu niin, että kattilan kannen saa kiinni.

Aloita kaalin käsittelyllä: laita suureen kattilaan suolattua vettä kiehumaan. Varaa viereen suuri kulho, jossa on kylmää vettä ja jääpaloja. Leikkaa terävällä pienellä vihannesveitsellä kaalin kanta irti. Irrottele kaalin lehdet yksitellen ja leikkaa v-viillolla paksu lehtiruoti pois. Lado lehdet irrotusjärjestyksessä odottamaan keittämistä.

Keitä kaalinlehtiä viisi minuuttia ja nosta ne reikäkauhalla jääveteen virkistymään. Taputtele lehdet keittiöliinalla kuiviksi pitäen huolta siitä, että suuruusjärjestys jotakuinkin säilyy.

Murusta kuiva leipä kulhoon ja kaada päälle kerma ja maito, jätä turpoamaan. Murskaa kuivatut sienet käsin ja laita likoamaan muutamaksi minuutiksi pieneen kulholliseen kädenlämpöistä vettä. Hienonna salotti-, valko- ja keltasipulit. Rullaa salvianlehdet ja suikaloi ohuiksi.

Valuta sienet. Sekoita leipämassa tasaiseksi ja lisää sipulit, salvia, sienimurska, suola ja savupaprika. Sekoita massaan jauheliha, mutta vain sen verran, että kaikki on sekaisin. Liialla sekoittamisella rasva erottuu ja tarttuu puuhaarukkaan ja kulhon reunoihin. Koepaista pieni pala täytettä ja tarkista suola ja muut mausteet.

Mausteiden ollessa kohdallaan kootaan kaali. Ota lävikkö ja vuoraa se suurella harsokankaan palalla. Ota päällimmäiset kaalinlehdet ja asettele ne harsokankaalle tiiviisti toistensa yli meneväksi kerrokseksi niin, että lehden ulkopinta jää harsokangasta vasten. Ota jauhelihamassaa, vuoraa sillä kaalikerros reunoihin saakka ja jatka taas uudella kaalikerroksella. Jatka näin kunnes koko kaali on täyte on käytetty. Käännä reunoille jääneet lehdenpäät täytteen päälle ja paikkaa mahdolliset täytelaikut jäljelle jääneillä kaalinlehdillä. Tämä viimeinen kerros on valmiin täytetyn kaalin pohja.

Kerää harsokankaan reunat yhteen ja sido narulla koko komeus palloksi. Jätä pallo lävikköön. Kaada kattilan pohjalle lihaliemi ja valkoviini. Nosta lävikkö kattilan reunalle ja laita kansi päälle. Höyrytä kaalia noin 50 minuuttia, nosta pois läviköstä ja kääri hetkeksi folioon.

Keitä höyrytyskattilasta löytyvää kaikki herkulliset maut imenyttä lientä suurella lämmöllä kokoon noin viisi minuuttia. Suurusta halutessasi esim. vehnäjauhoilla tai muulla suurusteella tai kuohukermalla. Kuori kaali kääreistään ja nosta se vadille tarjolle. Tarjoa liemestä tehdyn kastikkeen kanssa.

Delicious stuffed cabbage french style. Kivistössä food blog.

Advertisements

27 thoughts on “Täytetty kokonainen kaali – Chou farci

  1. Hieno ruoka! Tätä pitää kyllä kokeilla.

    Kuvien suhteen olen moniruokainen. Pidän stailatuista, mutta ehkä enemmän arkisemmista. Blogeissa muutenkin pidän juuri siitä elämänmakuisuudesta.

    • Suosittelen! Ajattelin ottaa itse seuraavaksi sen lohen listoille.

      Elämänmakuisuus on mullekin tärkeää. Stailattukaan ei haittaa, väliin hyvinkin stailattu, jos elämä ja persoona tulee tekstistä tai vaikka resepteistä läpi.

  2. Chou fraci on ihana loppukesän ja syksyn herkku. Meillä sitä on tehty muutamana vuonna torikauppiaamme littanista kaaleista jotka on helppo koota takaisin muotoonsa. Resepti löytyi aikoinaan suosikkiranskiskirjan kasvisruokaosastolta…
    Onko sinulla kamerassa irtosalamaa? Se helpottaa pimeäkuvausta suuresti. Meillä syödään kahdeksan aikoihin ja pienessä tilassa ei ole tilaa jalustavirityksille (eikä minulla kärsivällisyyttä), joten kuvaamme kokkaukset aina käsivaralta.

    • Oh, oliko se oikeasti kasvisversio, mitä teitte? Vai onko se ransiksille kasvisruoka, jossa kasvis on hallitsevana? 🙂

      Irtosalama on, mutta sen käyttö on hiukan hakusessa. Vaikka kuinka leikkii ja vääntää, tuntuu että aina tulee pikkasen liian terävää valoa – eikä kärsivällisyys riitä! Ehkäpä pitäisi kaivaa naftaliinista. Jalusta on tullut puolestaan mulle aika rutiiniksi, vaikka kyllä käsivaralla yleensä vedetään silloin, kun riittää valoa.

      • Kasvisruokaa, joka täytettiin pääasiassa jauhelihalla. On sitä moneen kertaan naureskeltu :).
        Mä olen parin viime vuoden aikana yrittänyt ystävystyä irtosalaman kanssa. Katon kautta valoa heijastamalla ja salaman päällä sen mukana tullutta “hattua” käyttämällä saa keskimäärin ihan ok kuvia silloin kun pattereissa on riittävästi virtaa. Tärkein vinkki on mielestäni se, ettei suuntaa salamaa suoraan kohteeseen.

  3. Minäkin ihastelin juuri tuota reseptiä elokuvassa – harmi vaan, että kaali kuuluu kypsennettynä suuren suuriin inhokkeihini niin maun kuin hajun puolesta, joten tätä reseptiä en taida koskaan testata. En vaikka se on niin upean näköinen 🙂

    • Miten mulla on mennyt ohi – siis sekä resepti lehdestä, että tuo sinun postauksesi? Olen ihan hämmentynyt, mutta puolustuksekseni sanottakoon, että olen juuri ryöminyt pinnalle valtavien työvuorien alta. Jäi lehdet ja blogit lukematta. Herkulliselta kuulostaa tuokin versio!

  4. Mä tein silloin heti tuon leffan nähtyäni lohella täytetyn kaalin ja voi pojat se olikin hyvää! Blogiin se ei kylläkään koskaan päätynyt. Pitääpä kokeilla tällaista lihaisaakin versiota.

    • Niin ja lisään vielä, että blogiin se ei päätynyt koska kuva epäonnistui. Mutta toisaalta on mun blogissa nähty aika karmeitakin kuvia, jostain syystä se kaali ei vain houkutellut bloggaamaan.. Pitänee korjata asia.
      Mä kovasti haluaisin että osaisin stailata enemmän, mutta useimmin siinä vaiheessa on jo niin nälkä että “ota nyt vaan se kuva tuli mitä tuli niin päästään syömään”.

      • Ja Kivistössä on aina niin kauniita kuvia, ettei yksi vähän pimeän puoleinen kaali asiaa mihinkään heiluta. Sitäpaitsi tämä kyllä houkuttelee mua kaalikokkailuihin siinä missä joku valoisampikin kuva tekisi.

      • Jotain tossa kaalissa kyllä on, että se olisi kaivannut erityisen hyvät olot.

        Hassua, että nää blogien kuvat on vähän samanlainen keskustelun aihe, kuin mikä muu tahansa ulkonäkökysymys. Että kauhee kun ahdistaa noi löysät allit tossa keikkumassa, ja kukaan muu ei huomaa mitään 😀

        En minä vaan nimittäin mihinkään karmeisiin kuviin sulla koskaan kiinnittänyt huomiota. + Kiitos yllä olevista kehuista, punastelemme joukolla.

  5. Hih, minusta nuo ovat oikein hienoja kuvia!

    Minun oma blogi on sellainen, jossa on vaan vauhdissa räiskittyjä kuvia, en pidä itseäni oikeana ruokabloggaajana juuri siksi että blogin pitäminen ei saa häiritä minun normaalia elämää, kuten kokkaamista, olemista ihmisten kanssa oikeasti läsnä jne. Jos/kun joskus tulee tilanne että niin tapahtuu, pidän taukoa bloggaamisesta, niin ettei siitä muodostu liian tärkeää; sen kyllä huomaa. Tylsä varmasti niille muutamalle jotka seuraavat blogiani, mutta kiva minulle 😉

    Tämä vaikuttaa siihen miten katson muidenkin blogeja. En pidä liian stailatuista kuvista, minua alkaa häiritä ne risat haarukat ja rasvaiset kakut suoraan leivinliinan päällä, kastikkeet lattialautojen päällä jne; ajattelen että ne ovat siinä keinotekoisesti, ja että meneekö tuo ruoka ehkä haaskuuseen, tai ainakin se on ihan kylmää kun sen syö. Tai että jaksaako se bloggaaja putsata sen rasvaläntin pois pyyhkeestä. Eli alan miettiä epäolennaisuuksia sen sijaan että keskittyisin sisältöön. Mutta kyllähän kauniit kuvat ovat aina hienoja, ja jotkut vauhdissa otetut tilannekuvat tuovat hyviä vinkkejä omaan keittiöön.

    Se on myös tylsää, kun samat elementit tuntuvat olevan aina kaikilla, niin keittokirjoissa kuin blogeissakin. Toisaalta, sitoohan se kuvat aina tiettyyn aikaan. Kun katsoo vaikka kasarikeittokirjoja, kuvat kaikissa näyttävät ihan yhtä oudoilta mutta yhtenäisltä. Mietin että kyllä ne laudanpätkät, revityt leivinpaperit ja risat haarukat näyttävät niin tältä päivältä, että ajoitus myöhemmin on helppoa 🙂

    Ja suuri sääli on se, että joku jättää bloggaamatta hyvän reseptin sen takia ettei kuva onnistu!

    • Ai et pidä itseäsi oikeana ruokabloggaajana? Musta “oikea” ruokabloggaaja on semmoinen, joka bloggaa ruoasta. Sama, kuinka tiheästi tai harvoin. Meillä jatkuvuuden takaa se, että meitä on kaksi: kun toinen hyytyy tai tekee hulluna töitä, toinen valtaa blogin.

      Joo, tosiaan meinasi jäädä hyvä resepti bloggaamatta pimeyden ja kuvan vuoksi. Sitä on vaan niin kriittinen välillä. Elämän tuntu kuvissa ja teksteissä on vain hyväksi, ja itse en koskaan jätä lukematta seuraamiani blogeja, jos kuva sattuu olemaan näpsäisy. Joitain blogeja tosin olen löytänyt niin, että olen kiinnittänyt huomion upeisiin pitkälle stailattuihin kuviin ja sitä kautta ruvennut lukemaan reseptejä ja tekstejä.

      Tärkeintä kuitenkin on, etä jutut ja reseptit ovat kiinnostavia!

  6. Minä jätän joskus bloggaamatta reseptin, vaikka olin aikonut postata. Yleensä syy on se, että ruoka tai leipomus epäonnistuu, mutta myös siksi, että kuva ei onnistu. Ekalta kesältä muistan melonikeiton, joka näytti aivan sammakonkudulta, koska meloni olikin sisältä vihreä, eikä keltainen kuten olin luullut ostaessani. Makukaan ei ollut kaksinen… Jätän tuolloin postauksen kesken, ehkä siksi että yritän ohjetta myöhemmin uudelleen tai sitten vaan jätän.

    Kuvat ovat minulle tärkeitä, pidän kovasti kauniista, oivaltavista, roisistakin kuvista, en vielä itse sellaisia osaa juurikaan ottaa, mutta arvostan toisten blogeissa. Minun puolestani kuvassa saa olla kuollut , kuoreton eläin syyttävin katsein. Saa olla sotkua, sitä oikeaa, se tahallaan purkin reunalle valutettu kastike, jota itsekin kerran käytin, no se on jo nähty 😀 Ja hyvät vaihekuvat ovat monesti paikallaan. En närkästy trendeistä, niitähän on kaikissa asioissa, mitä teemme, joku keksii ja toinen lainaa, kunnes keksitään uutta.

    Tunnustan sellaisen paheen, että nautin tavallaan myös oikein huonoista ruokakuvista (muualla kuin Campasimpukassa), en osaa kyllä selittää miksi, minua huvittaa annos, joka näyttää olevan katossa tai on sitä soosia äärestä laitaan. Onhan se vähän noloa ja ilkeääkin, mutta yksi tykkää äidistä ja toinen kyttyrää.

    Meillä syödään myös lähes kaikki blogatut ruoat, niitä epäonnistumisia ei tarvi syödä tosin. Teen ruokaa kyllä blogiakin silmällä pitäen, eli valitsen ruokia myös sen mukaan mitä tulee postattavaksi. Blogi vie paljon aikaa, mutta se on nyt rakkain harrastukseni, elämäni suuri ilo!

    ps. oikeasti olen siivoamassa tulevaa ruokahuonettani ja tämän kirjoitti ties kuka jaarittelija

    • “Jota itsekin kerran käytin” ihana! 😀 Ja sammakonkutukeitto olisi ollut mahtava Halloween-ruoka.

      Minäkin jätän tyypillisemmin bloggaamatta reseptin, joka oli epäonnistunut, tylsä tai ennakkotoiveista huolimatta jotenkin tosi tavallinen. Ellei sitten epäonnistumisessa ole joku hyvä oppimispointti. Noh, harvemmin on. Vaihekuvista tykkään minäkin, yleensä vaan olen niin ruoanlaiton vallassa, että unohdan näpsäytellä.

      Sanohan jaarittelija terkkuja sinne ruokahuoneeseen, että siivoaakin kunnolla 😉

  7. Herkullisen kuuloinen ruoka! Melkein tekisi mieli raaputtaa näyttöä – jos vaikka irtoaisi tuoksukin?

    Itse tykkään sekä stailatuista että stailaamattomista kuvista, kunhan niissä vain on hyvä luonnonvalo. Mutta mieluummin luen hyvin kirjoitettua tekstiä huonolla kuvalla kuin katselen loistavaa kuvaa ja pinnistelen kirotusvihreiden yms. kanssa. Pilkunviilaaja-minä. 😀 Ruokakuvaus on mulle liian haastavaa, joten tyydyn lähinnä hääräämään taustalla.

    • Ihana ajatus, kypsän kaalin tuoksua raaputtamalla!

      Joo, tuo luonnonvalo on niin tärkeää. Pitäiskö ruveta kausibloggaajaksi?
      Kirjoitustaito ja -tyyli ovat kyllä mullekin tärkeitä. Yllätys, ammattitauti. Mua muuten hämmästyttää se, että ruokakuvaus olisi sulle haastavaa, sun kuvat muista asioista mm. instassa ovat älyttömän inspiroivia!

  8. Hauskaa lukea näin paljon ajatuksia kuvista!

    Mä tykkään ruokablogeista, joissa sekä kuvat että teksti on kohdillaan, mutta ehkä enemmän kuitenkin teksti on se, joka mulle merkkaa. Jos teksti vilisee kirjoitusvirheitä tai on täysin persoonatonta ruokalehtityyliä, ei nappaa.

    Kuvat taas… Ensinnäkin mä allekirjoitan täällä jo sanotun ajatuksen, että on todella sääli jos hyvä ruoka jää huonon kuvan takia bloggaamatta. On ihan ymmärrettävää että aina kuva ei ole priimaa, tätä hommaa tehdään herranen aika just kun nälkä polttelee ja usein nimenomaan ilta-aikaan ilman kummempia välineitä, ja siksi ei pitäisi olla noloa tai tuomittavaa, jos silloin tällöin julkaisee omat normaalikriteerit alittavan kuvan. Eli kiitos että julkaisit tämän ohjeen, vaikka aluksi epäröitkin! Sitä paitsi kuvakin on minusta hyvä.

    Itse meen ruokakuvaajana NIIN sieltä, mistä aita on matalin ja usein pokkarin tai kännykän kanssa, että en ole todellakaan paras sanomaan miten pitäis tai ei pitäisi tehdä. Sanotaan silti, että arvostan bloggaajia joiden kuvissa on syvyyttä ja värejä, ja kuvissa on ehditty hyödyntää luonnonvalo. Läpeensä stailatut kuvat ei sen sijaan ole mun makuun, en olis aiemmin osannut oikein sanoa miksi, mutta muutamat kommentoijat yllä osasi sanoittaa tätä mieltymystä 🙂

    • Mun mielestä tämä bloggaaminen on juuri sitä, että ei ole mitään, mitä pitäis tai ei pitäis tehdä! Toiset nappaa pokkarilla ja toiset stailaa hulluna ja kaikille riittää yleisöä.

      Kiitos sullekin ihanan pohditusta kommentista!

  9. Tiedän tunteen, ei ollenkaan huvita julkaista postausta, kun kuva on huono. Viime aikoina kiireen ja valon riittämättömyyden takia blogissa on useampiakin kuvia, joita katsellessa hymy hyytyy.

    Rakastan kauniita kuvia, varsinkin sellaisia, joissa ruoka on pääosassa, mutta jos mietin suosikkiblogejani vielä tärkeämpää on kieli. Hyvät kirjoittajat ilahduttavat ja heidän mukanaan pysyn varmemmin kuin blogien, joissa on kauniit kuvat, mutta huonosti kirjoitettua kieltä. Toki useissa blogeissa on molempia, parhaissa vielä molemmat persoonallisella tyylillä.

    • Mietin välillä että ehkä pitäisi vaan olla vähän vähemmän itsekriittinen kuvien kanssa. Mutta toisaalta, miksei sais olla harrastuksessaan into- ja kunnianhimoinen? Kukin tyylillään lienee hyvä lopputulos lopulta tässäkin keskustelussa.

Jätä meille kommentti

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s