Ei se määränpää mutta ne eväät. Vaikka kyseessä olisi ihan tavallinen juustovoileipä, maistuu se ihan parhaalle, kun sen saa kaivaa rapisevasta eväspussista, ja syödä ulkoilmassa.
Kivistöläisille on tänä kesänä auennut uusi mahdollisuus niin evästelyyn kuin lähitienoon tutkailluun vesitse. Kesäloman aikana on käyty tutustumassa pariin retkisaareen, joista toisessa eväsapajille pyrki myös joukko lampaita. Ja muutama kymmentä paarmaa niiden vanavedessä. Se ei ehkä ollut kaikkein rentouttavin eväshetki tänä kesänä minulle, sillä olen todella surkea sietämään pörriäisiä. Mutta maistuivat ne Jokihaan postaamat halloumiperunat silti aika herkuille retkikeittimellä valmistettuina.
Muutamaan otteeseen olemme myös tössäyttäneet veneen kotimatkan varrella olevalla hiekkarannalle. Siellä on nautittu mm. Marin tekemää lapsuusvuosien klassikkoa, makaronisalaattia, suolakurkuilla höystettyä sellaista, tottakai.
Koska lomasäät ovat todella hellinneet lämmöllä tänä kesänä, on eväiden kylmäsäilytys ollut tavallistakin tärkeämpää. Meillä on veneessä iso kylmäboksi ja se vuorataan eväsmäärästä riippuen parilla tai useammalla kylmäkallella, jotka varmasti pitävät ruuat viileinä siihen asti, kun ne syödään.
Loma alkaa vedellä viimeisiään, mutta onneksi eväsretkiä ehtii tehdä vielä pitkälle syksyyn ja talvellakin. Pakatkaahan huomenna siis, vaikka lounastarpeet kylmälaukkuun ja suunnatkaa nauttimaan ne ulos. Joskus oma takapihakin on riittävän pitkällä. Ja koska kertaus on opintojen äiti: Ei se määränpää vaan ne eväät!
Psst! Kuvia Karhusaaren lampaista ja muista retkistä löydät minun ja Marin Instagram-tileiltä. Löydät meidät tunnuksilla @hilihe ja @maricadaut sekä hashtagilla #kivistössä.
Kivistössä 
Teillä on kyllä ollut mahtavat retkikelit:)
Kyllä! Ei varmaan koskaan oo tämmöstä lomasäätä ollut 🙂
Veneily näillä säillä on ollut niin ihanaa, vesillä on ihanan viileää! Ja tietysti hyvillä eväillä. Pari päivää sitten eväille pyrki osille ampiainen, ja pisti minua pari kertaa
Onneksi oli kyypakkaus mukana saaressa, aika allergisena olisi ollut tukalaa ilman välitöntä hoitoa. Kylmäkalle on myös kätevän monikäyttöinen, helpottaa kun laittaa suoraan ampparinpistojen päälle!
Järvellä tosiaan saa edes vähän viilennystä! Ampiaisista ei meillä onneksi ole ollut veneellä riesaa, muuten kyllä. Niitä tuntuu nyt pörräävän ihan kaikkialla.
Ruoka maistuu ulkona aina paremmalta – se on vanha totuus 🙂
Niin se vaan on! 🙂
Hauskaa tuo pallokuvioinen voipaperi! Mistä se on ostettu?
Se on Rice DK:n voileipäpaperia ja ostettu Porvoosta Kretuliini nimisestä puodista. On kyllä somaa 🙂
Otsikosta tuli heti mieleen eräs vanha pariskunta, joka vuosia sitten sattui samaan junaan. Äiti oli minun luonani kyläilemässä ja hyppäsimme sitten Helsingin-junaan, en enää muista millaista reissua varten. Ihan siinä lähipenkissä kuitenkin oli tämä herttainen pariskunta, joka kaivoi eväsleivät ja termarin esiin heti junan nytkähtäessä liikkeelle. 🙂 Siitä asti meilläkin on ollut periaatteena, että ei se matka vaan ne eväät!
Ihana tarina ja muisto! Mäkin haluan vanhana olla just tommonen 🙂