Mustatorvisieniletut

Metsissä alkaa olla taas sieniä! Löysimme eilen mukavan sienestyskauden aloituspaketin ja kannoimme Kivistöön keltavahveroita, herkkutatteja, mustatorvisieniä ja kangashaperoita. Viikonlopun ruokasuunnitelmat menivät kerralla uusiksi ja heti metsäreissun jälkeen jo paistelimmekin sienilettuja lounaaksi. Kaapissa kun oli vielä vanhentumassa olevaa maitoa, joka piti saada upotettua johonkin.

Black Trumpet Pancakes www.kivistossa.com

Metsäsieniletut

16-20 pientä lettua

Taikina
5 dl maitoa
2 kananmunaa
n. 2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa

Sienitäyte
5 dl pieneksi hakattuja metsäsieniä
esim. mustatorvisieniä, keltavahveroita tai suppilovahveroita
1 sipuli
suolaa ja pippuria

voita paistamiseen

Vatkaa kaikki taikinan kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi ja jätä puoleksi tunniksi jääkaappiin turpoamaan.

Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi. Paista kosteus pois pienityistä sienistä kuumalla pannulla. Kun sienet ovat kuivia lisää pannulle voita ja sipuli. Paista, kunnes sipuli on pehmentynyt ja nosta pois liedeltä.

Kaada taikinaa kuuman lettupannun koloihin ja lisää päälle vajaa ruokalusikallinen sieniseosta. Käännä letut, kun taikina on lähes kokonaan hyytynyt. Paista hetki toiselta puolelta ja säilytä lautasella folion alla kunnes kaikki on paistettu ja ruokailu voi alkaa.

Lettujen seuraksi sopii hyvin esimerkiksi sekapikkelsi tai muu etikkasäilyke.

Advertisements

14 thoughts on “Mustatorvisieniletut

    • Kiitos Ulla! Oli mukava käydä metsässä, kun se palkitsi pienellä saaliilla. Pelkkää tyhjää sammalta on aina vähän turhauttavaa lähteä tuijottelemaan.

    • Hahhaa! Kiitos Nelle! Mä ihmettelinkin, miksi se jotenkin näytti silmään erikoiselta, mutta aivot lukivat otsikon härkäpäisesti oikein! Siitä puuttuu myös yksi I: Mustatorvieni 😀

      Meilläpäin – Siis Kivistössä päin Hämeessä – niitä kasvaa aukeilla paikoilla kuusimetsässä heinikon ja sammalen seassa. Niitä on tosi hankala spotata, ne piilottelevat ja maastoutuvat aika hyvin. Silmän pitää saada yksi havainto, niin se alkaa löytää muitakin. Helpointa on varmaan, että joku vie sut tutulle torvisienipaikalle ja näyttää, että kato nyt tossa niitä on. Se on oikea ahaa-elämys!

      Ne kasvaa vuodesta toiseen samalla paikalla kunnon laumoina, joten jatkolöytäminen onkin sitten jo huomattavasti helpompaa.

      • Pitää siis etsiä kuusimetsä. Täällä meillä mökillä on vaan mäntyjä;) Mä olen myös ymmärtänyt että niitä on hankalaa huomata, mutta jospa joskus. Tämän reseptin innoittamana tehtiin kumminkin pinaattilettuja kun oli tuoretta pinaattia! 🙂

  1. Mmm, näyttää herkulliselta! Minä olen tänä vuonna ehtinyt vasta nopeasti kantarellimetsälle Hämeeseen. Tulipa siitä sienestyksestä taas niin rentoutunut olo, kyllä vaan ihmisen on hyvä olla siellä metsässä. Kantarelleja tuli sillä viikonloppureissulla kerättyä koko vuoden tarpeiksi, mutta pitää yrittää ehtiä muitakin sieniä etsimään – suppilovahveropaikkoihin ryntään vasta myöhemmin, mutta mustatorvisienet, tatit ja rouskut olisivat nyt jo poimittavissa. Alankin suunnitella seuraavaa sieniretkeä!

    • Sienestys on todellakin rentoutumista parhaasta päästä! Tähän aikaan vuodesta ajatukset tahtovat lipsahtaa sienestyksen suunnitteluun pitkin viikkoa 🙂

  2. Onpas nätit kuvat, ja sitäkin nätimmät lettuset! Viime vuoden kanttarelleja olisi vielä käytettävä pakastimesta ennen uutta satsia. Ehkäpä tästä tulikin idea sunnuntain brunssille! 🙂

    • Kiitos Tiina! Hyvä idea, vanhat sienet äkkiä pois pakastimesta. Tällä sademäärällä luulisi uusiakin nousevan kuin – niin no, sieniä sateella 🙂

Jätä meille kommentti

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s