Viikko humahti taas. On drinkkivinkin aika, vaikka tässä ei ole muusta ehtinyt edes välillä vinkata. Onneksi uskallan luvata lähitulevaisuuteen bbq:ta ja aamiaisherkkuja, eihän tänne oikein muuten kehtaisi drinkkivinkkejään tulla edes huutelemaan.
Tällä kertaa drinkkivinkissä ei muuten ole sitten alkoholia – välttämättä.
Amerikassa shrubit tarkoittavat viinietikkapohjaisia hedelmä- tai marjauutoksista makunsa saaneita siirappeja, jotka rantautuivat mantereelle Brittiläisen siirtomaakauden aikana. Kauden marjoja ja hedelmiä säilöttiin usein viinietikkaan talven varalle uuttamalla ja sen jälkeen makeuttamalla seos sokerilla tai hunajalla. Niitä juotiin vedellä laimennettuna ja cocktailien pohjana. Jääkaappien yleistyminen painoi vähitellen shrubit unholaan.
Ja arvatkaas, nyt ne ovat tulleet takaisin. Baareissa on itsetehtyjä shrubeja, niistä kirjoitellaan lehtien sivuilla ja ainakin yksi kirjakin on tekeillä. Tietysti niistä piti minunkin kiinnostua, ihan jo siksi, että ne antavat paljon uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisiin juomasekoituksiin, mutta myös ihan limuina. Kuulemma aivan erinomaiset ominaisuudet hellepäivien vilvoitteluun. Sitä pohdin, kun kuuraisella terassilla niitä viime viikonloppuna kuvailin.
Tein kahta eri versiota, Imbibe-juomalehdestä katsottua sitruuna-minttushrubia ja shrubintekotapoja tutkimalla itsekehitettyä kriikunashrubia. (Joo, anteeksi, en löytänyt suomenkielistä vastinetta. Fennisti tuskailee shrubiensa kanssa). Ensin mainittu on erinomaista, jaan ohjeen kanssanne. Jälkimmäinen – noh, sanotaanko vaikka, että kehittelen näppituntumataitojani vielä. Voisin kertoa, että yhden kommentin mukaan se maistui juotavalta suolistontyhjennysaineelta, mutten kerro, koska kommentti oli niin nöyryyttävä.
Sitruuna-minttushurb
3 sitruunan kuori ilman valkoista osaa
1/2 sitruunan mehu
10 tuoretta suurta mintunlehteä
3,75 dl sokeria
ripaus suolaa
2 dl valkoviinietikkaa
Kuori sitruunat ohuelti kuorimaveitsellä pieneen kulhoon ja purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu sekä mintunlehdet. Kääntele mukaan sokeri ja suola, peitä kulho hyvin ja nosta se mehustumaan jääkaappiin yön yli.
Sekoita seuraavana päivänä paksuun sokeritahnaan valkoviinietikka ja siivilöi seoksesta pois kuoret ja minttu. Sekoita vielä kunnolla niin, että sokeri ei ole astian pohjalla, pullota hyvin pestyyn pulloon ja säilytä jääkaapissa. Se säilyy hyvänä noin kaksi kuukautta. Nauti sekoittamalla tavalliseen tai kuplaveteen tai käytä sitruunamehun ja sokeriliemen asemesta drinkeissä.
Ps. etikkapohjainen shrub ei sameuta juomaa ravistettaessa samalla tavalla kuin sitruunamehu.
Ihan uutta mulle! Yhtä aikaa mielenkiintoista ja hämmentävää..
Eikös olekin! Se voi heittää helposti hämmentävän puolelle, jos menee säveltelemään esimerkiksi oman puun kriikunoista jotain sinnepäin. Mutta jos luottaa muiden hyviin resepteihin, päällimmäiseksi jää mielenkiinto ja innostus 🙂
Kiitos tästä, en ollut koskaan kuullutkaan shrubeista. 🙂 En nolaakaan itseäni Helsingin yöelämässä.
Olepa hyvä! En tiedä kuinka paljon Suomessa shrubeja vielä näkyy, mutta kuluneena kesänä KUULUI amerikassa juoda shrubeja. Eiköhän ne tännekin tule.
Eli tänne ne tulee viiden vuoden päästä? 😀
En ole mäkään shrubista kuullut, aina sitä näin vanhoina päivinäänkin oppii uutta. Kuulostaa kyllä just hyvälle, pitää kokeilla!
Niinno, ehkä 😀 Laitetaan me vauhtia hommaan ja tehdään tästä juttu etukenossa 😉