Lokakuu on lopuillaan. Viimeinenkin omenapuu on tiputtanut lehtensä, ruukut talvipestään tänä viikonloppuna, chilit ja rosmariini on jo pelastettu kaupunkiin talveksi. Mökkiruoka on lämmintä, täyteläistä ja tuhtia pihaurakointien päälle. Sauna lämpeää aiempaa aikaisemmin, korttia pelataan kynttilän valossa, valkoviini on enää muisto, punaviiniä sen pitää olla.
Aika koota Kivistön inspiraation lähteitä ja kokkailtuja reseptejä kuluneelta kuulta
Sweet Peas and Saffron -blogissa aiemmin syksyllä julkaistu ohra-lehtikaali-kikhernesalaatti osoittautui täydelliseksi keveäksi illallissalaatiksi. Ihana kastike, koukuttava yhdistelmä. Suosittelemme lisäämään tuplamäärän auringonkukan siemeniä: mikä lisä salaatin rakenteeseen!
Kokkeillaan-blogin itsetehty gini saa palaaman rikospaikalle kurkkimaan, mitä ne siihen laittoivatkaan. Mahtavan inspiroivaa, nyt ginit uuttumaan – meillä ainakin se on ohjelmassa.
Lokakuun rakkaus: selleri
Teimme Satu Koiviston Gastronaatti-kirjasta erinomaisen arki-illan lohturuoan: selleripiiraan. Kirja on täynnä yksinkertaisia ja toimivan oloisia arkiruokareseptejä. Me viihdyimme erityisesti soljuvasti kirjoitettujen Sadun muistojen ja tarinoiden parissa: ei pelkkää reseptitykistystä vaan tarinoita ruoan takana, siitä me tykkäämme!
Muistatteko vielä tämä Liisan sellerikeiton. Samettinen keitto tuoksuu, näyttää ja maistuu syksyltä. Kaivamme reseptin taas käyttöömme.
Uusimmassa Glorian Ruoka&Viinissä oli erinomaisen kuuloinen selleripihvien resepti. Emme vielä ole ehtineet kokeilemaan, mutta olisitko sinä? Mitä tykkäsit?
Näillä eväillä marraskuuhun – ihanaa viikonloppua!
Gastronaatti-kirja on saatu kustantajalta arviointikappaleena
Kivistössä 
Minä tein niitä selleripihvejä ja olivat todella hyviä, aion tehdä pian uudestaan. Minulla vaan se ohjeen mukainen 1 muna ei tuntunut ihan riittävän siihen että pihvit olisivat pysyneet kasassa riittävästi, ensi kerralla laitan varmaankin kaksi munaa, tai vähän vähemmän muita aineita. Tähän aikaan vuodesta tuntuu selleriä kuluvan kilo viikossa. Ja kuten tuosta kirjoituksesta huomaa, se ei todellakaan ole minun kasvattavaa, vaan olen turvautunut Hakaniemen torin kotimaiseen tarjontaan.
Oo, kiva kun linkkasit! Mulla meni ohi, samoin kuin se, että resepti julkaistiin soppa365ssä.
Me emme ole kokeilleet itse kasvattaa juuriselleriä ja tuloksestasi ja Ullan kommentista oppineena emme ehkä kokeilekaan.
Olin muuten hyvin järkyttynyt, että löysin tällä viikolla hyvästä marketista vain muoviin pakattua hollantilaista selleriä. Eikö tässä maassa oikeasti kasvateta riittävästi juuriselleriä?