Kivistö epäonnistui viime kesänä katkerasti omien latva-artisokkien kasvatuksessa. Juonen kulkuun kuuluivat raekuurojen repimät lehdet, pakkasyöt, kirvainvaasiot ja liian pieni kasvutila. Muiden muassa. Tänä vuonna en jaksanut laittaa taimia tulemaan, pidetään nyt ainakin yksi välivuosi ja ostetaan artisokat tarpeen mukaan kaupasta. Kestän huonosti kasvatusepäonnistumisia.
Latva-artisokat alkavat olla nyt sesongissa. Viime viikonlopun aurinkoisessa pikkupakkasessa grillattiin muutamat lounaaksi ja seuraksi tehtiin sopivan valkosipulinen aioli. Näpräämistä sekä valmistuksessa että syömisessä vaativa lounas oli lopulta kaiken touhuamisen väärti, vaikka Liisa sitä alusta asti epäilikin. Lounaan lopuksi siitä irtosi kuitenkin kommentti, jonka päätin tulkita positiiviseksi. No, olihan tää just tällästä lutkutusta, mutta ihan hyvää kyllä joo.
Grillatut latva-artisokat
alkuruoaksi tai hitaaseen lounasherkutteluun
1 artisokka/syöjä
4 valkosipulin kynttä
1,5 rkl suolaa
1 sitruuna
1 tl kokonaisia mustapippureita
vettäTrimmaa artisokat: leikkaa terävällä veitsellä kasvisten kärjet niin pitkältä, että vastaan tulee pehmeitä keskilehtiä, n 1,5 cm ja hieraise pintaan sitruunaa tummumisen estämiseksi. Typistä saksilla kaikki lehdykät ja leikkaa varresta kuiva pää pois. Kuori vartta hieman.
Keitä isohkossa kattilassa runsas määrä vettä. Valitse kattila niin, että artisokat mahtuvat kellumaan siinä mukavan löysästi. Kuvassa oleva kattila on himpun liian pieni kolmelle artisokalle – helmasyntini on aina valita vähän liian pieni kattila tai kulho.
Lisää kiehuvaan veteen suola, mustapippuri ja kuoritut valkosipulin kynnet. Purista veteen sitruunamehu ja heitä kuoret perään. Laske artisokat veteen ja anna veden kiehua. Laske sitten lämpöä niin, että vesi kiehuu maltillisesti. Keitä, kunnes lehdykät irtoavat kiskaisemalla, noin 20-30 minuuttia artisokan koosta ja tuoreudesta riippuen. Nosta kasvikset valumaan paperin päälle. Sytytä grilli viimeistään tässä vaiheessa, että se on kunnolla kuuma, kun pääset tositoimiin.Kun näpit kestävät, leikkaa artisokat halki ja trimmaa niiden keskeltä karvainen sisus pois veitsellä tai pienellä lusikalla. Sivele kaikki pinnat kevyesti öljyllä. Tähän saakka voit myös tehdä etukäteen, jos haluat esivalmistella hyvissä ajoin. Säilytä trimmatut artisokat siinä tapauksessa peitettynä jääkaapissa.
Grillaa artisokkia n. 200-asteisessa grillissä suoralla lämmöllä kunnes pinnat saavat väriä ja lehtien reunat rapeutuvat. Jos grillaat jääkaapissa odotelleita artisokkia, pidä lämpö hieman maltillisempana, että koko kasvis ehtii lämmitä ennen pinnan kärähtämistä.
Nautiskele aiolin ja hyvän leivän kanssa.
Aioli
Liisa teki aiolin Bon Appetitin ohjeen mukaan. Siinä käytetään osaksi oliiviöljyä, mikä tuo kastikkeeseen mukavasti valkosipuliin sopivaa luonnetta. Jos käytät oliiviöljyä, pidä huolta, että sen on laadukasta. Huonosta oliiviöljystä tulee kitkerä majoneesi, jota kukaan ei pysty syömään.
1 keltuainen
1 valkosipulin kynsi raastettuna
1/4 tl suolaa
0,75 dl rypsiöljyä
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus cayennepippuria
1 rkl sitruunan mehua
rouhittua mustapippuria
Laita keltuainen, raastettu valkosipuli ja suola korkean kulhon pohjalle öljyn kanssa. Paina sauvasekoitin keltuaisen päälle ja käynnistä korkeimmalla mahdollisella teholla. Nosta sauvasekoitinta varovasti, jotta öljy vähitellen sekoittuu syntyvään emulsioon. Mausta lopuksi cayennepippurilla, sitruunalla ja mustapippurilla.
TAI* laita keltuainen, valkosipuli ja suola korkean kulhon pohjalle, käynnistä sauvasekoitin ja valuta öljy vähitellen joukkoon. Kun kaikki öljy on emulsiossa mausta kuten edellä.
TAI* laita keltuainen, valkosipuli ja suola kulhoon. Vatkaa pallovatkaimella öljy aluksi tippoina ja emuslion muodostuttua ohuena nauhana joukkoon. Kun kaikki öljy on emulsiossa mausta kuten edellä.
*älkää multa oikeesti kysykö, mun majoneesi juoksettuu aina.
Lutkutusta 😀 No sitä se just on.
No joo, totta 🙂 Rakas kälyni harrastaa enimmäkseen tuollaista viihdyttävänsorttista suorapuheisuutta.
Asioista pitää puhua niitten oikeilla nimillä 😀
Kerran olen ostanut tuoretta artisokkaa. Oli ihan hirveä pettymys. Joutuu ehkä kokeilemaan uudestaan.
Kannattaa antaa toinen mahdollisuus! Paitsi tietysti jo se semmoinen lutkuttelusyöminen ei hirveästi puhuttele..
No nyyh epäonnistuneille kasvatuksille! Tylsää.
Grillattuja artisokkia, oijoi. Olisin sijoittanut sesongin jotenkin loppukesään – aikas yllättävää, että se onkin nyt!
Näillä vaiheilla on espanjalaisten ja italialaisten ja sensellaisten maiden kausi. Niiden, joiden ruokalehdissä härkäpapukin esiintyy kevätsesonkiruokana. Sitten syksyn kynnyksellä on kaupoissa on meikäläisiä ja muita kylmempiä maita.
Artisokan kasvatus meni täälläkin viimeksi poskelleen, mutta onneksi niitä saa kaupasta mielin määrin. Rakastuin artisokkaan taannoin Firenzen reissulla ja sen jälkeen on kokkailtu artisokkaa useaan kertaan. Tai siis mies, mä vaan nautiskelen! Otan talteen tämän, niin päästään mökillä grillauksen makuun täysillä – kiitos!
Parasta ruokaa on se, jonka joku on kokannut sillä aikaa, kun itse vaan hengailee 🙂 Tämä grillaus oli musta kiva lisä muutenkin ihanaan raaka-aineeseen.
Mari ja Liisa. Teidän molempienkin huumorintaju on kyllä 10+. Puss och kram!
No tässäpä lause, jota ei ihan jatkuvasti kuule 😉
Sounds totes amazeballs! Täytyy kokeilla parilapannulla ennen grillikautta.
Grillikausihan on läpi vuoden!
Kylläpä näyttää hyvältä! Ehkä munkin pitäis viimein opetella käyttämään artisokkia..
Ainakin kannattaa kokeilla! Niissä on vähän näpräämistä, mutta mä kyllä tykkään lähes aina lopputuloksesta.
Kyllä tekisi mieli istahtaa tuollaisen grillin viereen odottelemaan ruokaa ja paistattelemaan kevätauringossa. Aika näpräystä tosiaa, mutta ollaan omasta mielestä onnistuttu ok pari kertaa näiden kaunokkien kanssa. Ja aioli ehdottomasti kaveriksi!
Tämä aurinko tekee ihmeitä, vaikka vähän viileää vielä onkin. Tein pääsiäisenä myös täytettyjä, uunissa paahdettuja artisokkia, niiden syöminen se vasta näpräämistä olikin 🙂
Do not understand a single word, but MAN those look good!!!