Loman viimeisenä päivänä, noin tuntia ennen kuin auton nokka piti suunnata kohti Helsinkiä, minä kyykin kädet viuhtoen herukkapuskissa. Fiksumpi ihminen olisi aloittanut keräämisen vaikka edellisenä päivänä mutta kuka sitä nyt lomalla jaksaisi aikatauluja tehdä. Keli oli kyllä kohdillaan, tuuli piti pörriäiset loitolla eikä aurinkokaan helottanut ihan täydeltä taivaalta.
Kivistön valkoherukkapensaat (niitä on kaksi kappaletta) ovat joka vuosi antaneet erittäin runsaan sadon. Ne ovat kokemukseni mukaan erittäin kiitollisia hoidettavia, koska ne ovat tuottaneet satoa todella hyvin vähästä huolenpidosta huolimatta. Onpa tässä Kivistö-vuosien aikana tapahtunut sellainenkin käänne, että valkoherukasta on tullut suosikkini kaikista marjapihamme pensaista. Myönnetään, viherherukka Verttikin on ihan tajuttoman hyvä, mutta sen sato on niin pieni, etten ole siitä vielä oikein ehtinyt hullaantua.
Suurin osa valkoherukoista päätyy meillä mehuksi ja siinä se onkin ihan lyömätön mauntuoja. Tänä vuonna ajattelin testata miten se toimii kaksin vadelman kanssa. Uskoisin, että makupari on oikein oiva. Tämän viikon drinkkivinkissä valkoherukalla on kuitenkin päärooli, muut marjat odottakoon vuoroaan.
Valkoherukkacocktail (1 annos)
0,5 dl tuoreita valkoherukoita
1 oksa tuoretta (sitruuna)timjamia
4 cl vodkaa
2 cl seljankukka-mehutiivistettä (esim. Brunneby)
2 cl sitruunamehua
0,5 dl jäisiä valkoherukoita (tai jääpaloja)
kuplavettä
Laita sheikkeriin tuoreet valkoherukat ja timjamin lehdet. Muussaa marjoja kevyesti puunuijalla ja lisää sitten päälle vodka, seljankukkamehu, sitruunamehu ja muutama jääpala. Ravista n. 10 sekunnin ajan. Täytä lasi jäisillä valkoherukoilla ja siivilöi juoma sheikkeristä lasiin. Pidennä kuplavedellä.
Viikonloppuna Kivistössä on tiedossa marjapensaiden tyhjennystä ja säilöntää. Jossain välissä pitäisi ehtiä viimeistelemään lomalla uudistettu perennapenkki uusilla kasveilla ja sienimetsäänkin olisi kiva ehtiä, vaikka hirvikärpäset kuulemma ovatkin jo liikkeellä (törmäsinpä yhteen hirvitykseen myös Helsingin keskuspuistossa, hyh). Alkusyksy on ihanan kiireistä aikaa!
Kaksi suosikkiani yhdessä!
Meidän valkoherukka jouduttiin siirtämään, kun joku halusi lisää tilaa keittiötarhaan, eikä se tykänny uudesta paikasta. En kesänä uusi istutus viisaammalle paikalle!
Siirtäminen on aina vähän kinkkistä. Ja ymmärrän kyllä tuon lisätilan tarpeen 😉
Se sama joku haaveilee edelleen lisätilasta. Tänä kesänä pihasta kaadettiin iso koivuryhmä. Asioilla saattaa olla jotain tekemistä keskenään. Ehkä.