Ylöspäin

Tällaisena sateisena lauantaina, kun pihahommia ei oikein voi tehdä, on hyvä hetki päivittää Kivistö 2.0-projektin kuulumiset. Koska postaustauko on ollut pitkä, varautukaa kuvaähkyyn. Instan ja FB:n puolella ollaan osa näistä jo julkaistukin, mutta joukossa on myös uusia.

Lupakarusellista selvittiinkin melko mukavalla aikataululla, vaikka huhtikuussa hermoa vielä kiristi. Ensimmäiset hyvät uutiset lupien suhteen saatiin touko-kesäkuussa, ja rakennus- ja purkulupakin tulivat jo heinäkuun puolella. Olin optimistisena ajoittanut kesäloman elo-syyskuun vaihteeseen sitä silmällä pitäen, että työmaalla oikeasti tapahtuisi jotain.

Ja onhan siellä tapahtunut. Ensimmäisellä lomaviikolla purettiin vanha kasvihuone ja tilattiin uusi. Toisella viikolla purettiin tosi mainiosti palvellut kesäkeittiö ja saman viikon perjantaina alkoi myös mökin purkaminen. Sen jälkeen, kun kaikki koneet saatiin pihaan, homma eteni vauhdilla.

Viikonlopun jälkeen vanhasta mökkeröisestä oli jäljellä enää epämääräinen kasa tiiliä ja kiviä. Parhaat tiilet kerättiin talteen ja vanhoista takanaluskivistä tehdään aamukahviportaat. Vanhassa mökissähän ei portaita tarvinnut, kun lattia oli ihan maantasossa.

Elokuun vikalla viikolla kaivettiin kuoppa perustuksille ja valettiin anturat. Suosikkiomppupuun juuret sai siinä kyllä aikamoista kuritusta, mutta uskon sen selviävän koettelemuksesta. Toinen isompi selvinnee myös, sillä uusi mökki siirtyy siitä pois päin metrin verran.

Vika lomaviikko meni kanniskellessa lecaharkkoja, kun perustukset muurattiin.

Tällä viikolla pihaa on kaivettu auki lisää, kun sähköille ja vesiputkille tehdään uudet vedot. On jotenkin ihan käsittämätöntä mikä määrä maa-ainesta voi kertyä ihan vaan tuollaisista pienistä urista.

Ja nyt ollaan tällaisissa maisemissa.

Sähkö- ja vesiputkien kaivuu-urat on peitetty ja piha on aikamoinen hiekkakenttä. Tälle pohjalle on kyllä erittäin hyvä lähteä tekemään uutta nurmikkoa toivottavasti vielä tässä syksyn aikana jos sää sallii.

Pikkuisen matkaa on vielä siihen, että voidaan kantaa tavarat sisään. Sitä ennen pitää mm. tehdä päätöksiä keittiön suhteen, valita pönttöuunin väri, kaakelit, tapetit, paneelit, listat, ratkaista viinien, hillojen, mehujen ja muiden säilöntäasioiden säilytys ja valaisimet. Mutta sehän on vaan kivaa! Myönnän kyllä, että välillä vähän henkeä salpaa (noin lievästi ilmaistuna) mutta uutta ja ihanaa kohtihan tässä ollaan väistämättä menossa, suunta on ylöspäin.