Torstain drinkkivinkki – Taroccoa ja bourbonia

www.kivistossa.com

Pahin postiluukusta kolahtaneiden siemenkuvastojen aiheuttama mania on jo tasoittunut hieman järkevimmiksi suunnitelmiksi. Toki listalla on useita kymmeniä eri lajeja mutta onneksi ne jakaantuvat mukavasti kukkien ja hyötykasvien kesken. Tulevana kesänä Kivistössä saadaan toivottavasti ihailla ainakin daalioiden kukkaloistoa ja saadaan rakennettua leikkokukkapenkki esimerkiksi leijonankidoille, tsinnioille ja hajuherneille.

Ja vaikka kovasti vannoin viime kevään jälkeen, etten enää ikinä kasvata kesäkukkia (tai muitakaan) siemenestä niin yksi pelakuu on pakko pistää itämään jahka saan siemenet hankittua. Ja oishan niitä orvokkejakin kiva kokeilla kasvattaa itse. Ja muutamaa erikoisempaa perennaa. No niin. Otetaanpa hörppy lasista ja rauhoitutaan.

www.kivistossa.com

Taroccoa ja bourbonia* (1 annos)

4 cl bourbonia
1 veriappelsiinin mehu (esim. tarocco)
1 cl vaahterasiirappia
4 tippaa Angostura-katkeroa
limen lohko

Laita sheikkeriin kaikki paitsi limen lohko. Lisää muutama jääpala. Ravista voimakkaasti. Kaada jäällä (tai jäämurskalla) täytettyyn lasiin. Koristele appelsiinilohkoilla ja purista päälle limelohkon mehu. Pidennä juoma halutessasi soodalla.

*Alkuperäinen ohje http://www.justalittlebitofbacon.com

 

Pihakatsaus 2010-2015

Välillä tekee hyvää palata vanhoihin juttuihin ja jämähtää muistelemaan. Vähän samalla tavalla, kun käy romulaatikoita siivotessa, että unohtuu hihittelemään säilötyille leffalipuille ja pläräämään läpi vanhoja valokuva-albumeita.

Kivistössä 2010

2010

Kun löysin yllä olevan vähän suhruisen, poikkitaiteellisen vinoon otetun kuvan ensimmäisiltä Kivistö-kuukausiltamme, nousi kasvoilleni sellainen liikuttunut mieto hymy. Noita vinoon otettuja kuvia löytyi myös myöhemmiltä vuosilta – tyyli johon en taida enää palata. Piha oli päässyt aika villiin kuntoon ja kasvoi pitkää heinää. Ensitöiksemme tartuimmekin viikatteeseen, jota sen jälkeen on tarvittu aniharvoin.  

2011

2011

Vuosi 2011 oli ensimmäinen kokonainen vuotemme mökkiläisinä. Pihalle ei muistaakseni juurikaan tehty mitään. Kasvimaalla oli vähintäänkin vehreää ja perunaa on alla olevasta kuvasta päätellen nautittu kyllästymiseen asti.

Kasvimaa 2011

Kasvimaa 2011

Kuvakansioita selatessa huomasi kehityksen niin valokuvissa kuin kiinnostuksen kohteissa. Vuoden 2012 jälkeen kansioista löytyy pääasiassa ruokakuvia ja näitä pihaotoksia oli todella vaikeaa löytää. Toivon, että Marin arkistoista löytyisi pihakuvia vähän enemmän, sillä on tosi sääli, että emme ole dokumentoineet pihaa systemaattisemmin.

Pihakuvia löytyy kyllä Instagramista mutta teen tässä itselleni pienen lupauksen siitä, että tartun kunnon kameraan tänä vuonna vähän hanakammin. Vaikka otokset eivät olisi kovin onnistuneita (kuten yllä), on niihin silti tosi kiva palata. Erityisesti kaipaan ennen ja jälkeen kuvasarjoja esimerkiksi kasvimaasta tai marjapihan muokkaamisesta.

2012

2012

Vuonna 2012 yksi suurimmista pihaprojekteista oli katajan vinssaaminen suoraan. Se kallistui kenolleen 2011 tapaninpäivän myrskyssä ja pysyi kuitenkin onneksi pystyssä koko kevään pelastusoperaatioon asti. Tukipuut ovat edelleen paikallaan ja katajavanhus näyttää selvinneen haverista yllättävän hyvin, sitkeä kaveri.

2013

2013

Yllä olevassa kuvassa näkyvää marjapihaa on muokattua pikkuhiljaa. Muutama uusi itse pistokkaasta kasvatettu viinimarjapensas on istutettu, pensasmustikoita siirretty ja viimeisimpänä karviaispuskat kaivettiin kokonaan ylös. Ne tuottivat kyllä oikein kivasti satoa, mutta ne olivat hankalasti pensasaidan vieressä ja vähän ränsistyneitä. Isoille herukkapensaille nikkaroitiin myös uudet tuet viime syksynä.

Pienenä huolena on sitkeä äkämäpunkki, jota löytyy niin mustaherukoista kuin vieressä kasvavasta kriikunastakin. Marjapensaasta äkämäsilmut on vielä jotenkin poimittavissa, mutta kriikuna on vähän kinkkisempi tapaus. Tehokkain torjuntakeino lienee pensaiden ylöskaivaminen ja puiden kaataminen, mutta katsotaan nyt vielä ainakin tämä kasvukausi.

2014

2014

Tuo pitkulainen tuuhos kuvan etualalla saa vihdoin tänä vuonna kunnollisen päivityksen. Suunnitelmat ovat suuria mutta yritetään pitää järki kädessä. Edellisen perennapenkkiuudistuksen muistot eivät ole vielä saaneet kultareunusta.

Kirsikkapuun kohtalonhetket saattavat olla käsillä. Se on pihan paraatipaikalla ja ihan onnettoman näköinen risu. Jotain tekoa asian kanssa saattaa olla sillä, että istuttaessa ei kauheasti luettu ohjeita, eikä taimiparkaa taidettu elon ensivuosina kauheasti lannoittaa tai kastellakaan.

2015

2015

Vuonna 2015 oltiin jo sentään sen verran fiksuja, että perennapenkin uudistus kuvattiin alusta loppuun asti. Kuvat olivat kyllä hävöksissä sen verran pitkään, etten koskaan saanut aikaiseksi kirjoittaa aiheeseen liittyvää postausta.

Viime vuoden kuvakansiot päättyvät huhtikuulle. Yhtään pihakuvaa en siis tiettävästi ottanut tai muutenkaan kättäni kameran painolla juuri rasittanut. Tästä on hyvää parantaa tavat ja jatkaa eteenpäin. Toivon Kivistön puutarhavuodesta 2017 väri- ja satokylläistä, innostavaa ja stressivapaata!

 

 

 

 

Etikkakurkut

Etikkakurkut ovat perinne, josta ei Kivistössä luovuta. Ohje on kulkenut suvussa jo vuosia joskin se perustunee yhteen keittiöiden perustiiliskivestä, Kotiruoka-kirjasta, löytyvään ohjeeseen. Jos olet makeiden maustekurkkujen ystävä, tämä ohje ei ole sinulle, mutta me happaman ystävät rakastamme näitä etikkaisen kirpeitä kurkkuja.

www.kivistossa.com

Suosittelen kurkkujen ostamista torilta tai suoraan tilamyymälästä jos mahdollista. Me käymme ostamassa kurkut joka vuosi Suttisen tilalta Pälkäneeltä. Siellä on hinta ja laatu kohdillaan ja ostosreissulla voi rapsutella miniheppoja ja käydä määkimässä lampaille tai niiden kanssa. Tilapuodissa on iloinen ja ystävällinen palvelu ja laaja valikoima tilan omia vihanneksia ja marjoja sekä muita tuotteita lähialueelta.

Valitse pienehköjä ja napakoita kurkkuja, niistä syntyy parhaat etikkakurkut. Astiaksi tarvitset puhtaan 10 litran ämpärin kannella sekä lautasen painoksi kurkkujen päälle. Alla olevalla ohjeella teet kurkut noin neljälle hengelle vuoden tarpeiksi.

Etikkakurkut (n. 5 kg)

n. 5 kg avomaankurkkuja
1 puntti kruunutilliä
mustaherukanlehtiä (n. 20-30 kpl)
n. 5 cm pätkä piparjuurta ohuelti siivutettuna
3-4 rkl sinapinsiemeniä

Etikkaliemi

3 l vettä
1,5 l väkiviinaetikkaa
3 dl suolaa
1,5 rkl neilikoita
1,5 rkl valkopippuria
1,5 rkl maustepippuria

Pese kurkut harjalla ja anna liota kylmässä vedessä muutama tunti. Huuhtele myös mustaherukan lehdet. Valuta lionneet kurkut. Laita sangon pohjalle väljä kerros herukanlehtiä. Lado seuraavaksi kurkut vieri viereen, ripsauta päälle sinapinsiemeniä, muutama piparjuurilastu sekä tillinvarsia ja -kukintoja. Jatka kunnes sanko on täynnä ja laita viimeiseksi kerros herukanlehtiä.

Kiehauta etikkaliemen aineet teräskattilassa ja kuori liemen pinnalle mahdollisesti syntyvä vaahto pois. Pippurit ja neilikat voi laittaa suoraan liemeen ja siivilöidä pois jäähtymisen jälkeen mutta kätevämpi on kääräistä ne harsokankaaseen. Vaikka liemi on tujun etikkaista ja suolaista, maista sitä ennen jäähdyttämistä. Maistamalla varmistat makujen tasapainon. Jäähdytä liemi kattilassaan esim. kylmällä vedellä täytetyssä tiskialtaassa.

Kaada jäähtynyt liemi kurkkujen päälle ja laita päälle painoksi puhdas lautanen. Varmista, että kaikki kurkut ovat liemen alla ja sulje kansi. Kurkut ovat valmiita maisteltaviksi noin kuukauden kuluttua. Säilytä kurkkuja pimeässä ja viileässä paikassa.

Huom!

  • Perintöohje ei itse asiassa kerro, mikä hyöty liottamisesta on, mutta olen ajatellut sen vaikuttavan kurkkujen rakenteeseen. Liottaminen käy kätevästi sillä välin, kun keität ja jäähdytät etikkaliemen.
  • Mustaherukanlehdet ovat oleellinen osa kurkkujen mausteseoksessa, joten ilman niitä en lähtisi kurkkuja tekemään. Ne voi korvata myös viherherukanlehdillä jos sellainen sattuu omasta tai mukavan naapurin pihasta löytymään.
  • Jos et tunne ketään, jolta lehtiä saisit, kannattaa kurkata Satokartasta lähin mustaherukkapensas.
  • Samaa peruslientä käytämme myös chilikurkkujen tekemiseen. Lisäämme liemeen 2-3 tuoretta chiliä viipaloituna (siemenineen kaikkineen).

Perennapenkin myllerrys

Reilu vuosi sitten huhtikuussa kirjoitin saunamökin edustan perennapenkin uudistamissuunnitelmista. Pohdiskelin ammattilaisen palkkaamista suunnitelmaa tekemään, mutta loppujenlopuksi tein koko suunnitelman itse. Mari antoi minulle vapaat kädet suunnitelman tekemiseen ja hyväksyi mukisematta luonnokseni uudeksi penkiksi.

www.kivistossa.com

Tästä kuvasta näkee hyvin kuinka kulmassa oleva suuri kivi on täysin mullan ja kasvien peitossa.

Suunnitelma tehtiin mukaillen vanhaa. Esimerkiksi penkin muotoa ei ollut tarpeen muuttaa, mutta halusin tuoda penkin keskellä olevan valtavan kiven paremmin näkyviin.

www.kivistossa.com

Kartta kasveista tulee varmasti tarpeen, kun ensi vuonna taas ihmetellään, että mitäs penkissä olikaan.

Insinöörimiehestä oli apua, kun laskeskeltiin tarvittavaa multamäärää. Päätimme, ettemme käytä penkin vanhaa multaa uudelleen, sillä rikkaruohojen putsaaminen siitä olisi ollut liian iso urakka. Halusimme siis mahdollisimman puhtaan kasvualustan ja päädyimme siksi tilaamaan kolme suursäkkiä multaa pihaan toimitettuna. Se olikin erittäin hyvä ratkaisu, sillä säkit saatiin nostettua kuorma-autosta suoraan perennapenkin viereen, joten multaa ei tarvinnut roudata kottarilla toiselta puolelta pihaa.

Ajoitimme projektin heinäkuun loppuun ja se kesti kokonaisuudessaan noin viikon. Kirjoittelen vielä erikseen postauksen työvaiheista ja teen listaa asioista, joita kannattaa ottaa huomioon ennen projektin aloittamista.

Saunaperenna

Humala-aita koki myllerryksessä pienen järkytyksen mutta emme näköjään onnistuneet tappamaan köynnöstä kokonaan. Toivottavasti jo ensi vuonna se antaa näkösuojaa saunaterassille.

Tänä keväänä minua ja Maria taisi molempia vähän jännittää se, miten kasvit ovat talvehtineet, ja miltä penkki näyttäisi ensimmäisenä kesänään. Märkä syksy ja kovat lumettomat pakkasjaksot tappoivat ainakin pikkutalviota, yhden jaloakileijan, tulikelllukan ja keltavaleunikon sekä osan syysleimuista. Paikkauksia on tehty ja vielä on paikattavaa ainakin pionien osalta. Niitä ei saanut nostettua isona juurakkona ja takaisin istutetut mukulat eivät ole lähteneet kunnolla kasvuun. Laihat lehtivarret nousevat ylös miten sattuu ja lähinnä vääristä paikoista.

Pienistä kauneusvirheistä huolimatta olen melko tyytyväinen suunnitelmaani ja myös siihen, miltä penkki nyt näyttää. Koska toukokuu oli niin lämmin, ovat kasvit kukkineet tosi aikaisin ja sellaista jatkuvaa kukkaloistoa penkissä ei ole ollut. Pitää seurata tilannetta vielä ensi vuosi ja ryhtyä sitten toimenpiteisiin jos näyttää, että kukinta on kovin epätasaista.

Saunaperenna3

Saunan päätyyn halusin alunperin kultapalloa, mutta sitä ei löytynyt mistään. Tilalle istutettiin kahta erilaista päivänsilmää sekä valkoista syysleimua. Reunassa kasvaa kahta erilaista tuoksukurjenpolvea.

Mutta plussan puolella siis ollaan ja vahvasti. Huomaan pysähtyväni tuijottelemaan kukkapenkkiä lähes joka kerta, kun kävelen ohi. Se kultapallo minua edelleen vähän kaivelee, mutta toisaalta paikka on puolivarjoinen, joten ehkä se ei siinä niin menestyisikään. Tänä kesänä on vielä tarkoitus viimeistellä penkin reuna maahan upotettavilla reunuslaatoilla. Se tulee helpottamaan nurmikonleikkuuta ja tekee yleisilmeestä siistimmän. Tarkkasilmäisimmät saattavat nähdä kuvissa penkin reunassa repsottavan juurimaton, joka tullaan piilottamaan laattojen alle.

Saunaperenna5

Suuren kiven taakse istutettiin isotähtiputkea, siperiankurjenmiekkoja ja maksaruohoa. Entisille paikoilleen pääsivät helminukkajäkkärä, jalopähkämö ja japaninjaloangervo.

Vanhoja kasveja on penkissä mukana noin puolet. Kasvilajeista vain yksi (syysasteri) jätettiin kokonaan pois, kun se oli mielestäni niin mitätön. Nyt kun ajattelen asiaa, olisi sitä ehkä voinut säästää johonkin valeistutukseen, mutta rapatessa roiskuu. Alla olevassa listassa suluissa oleva v-kirjain tarkoittaa penkissä aiemmin ollutta vanhaa perennaa.

Kasvilajit:

  • Komeamaksaruoho, Sedum herbstfreunde (v)
  • Komeamaksaruoho, Sedum hybr. “Matrona”
  • Kamtjatkanmaksaruoho, Sedum kamtschaticum variegatum
  • Kaukasian maksaruoho, Sedum spurium “Schorbuster blut”
  • Pikkutalvio, Vinca minor (v)
  • Pikkutalvio, Vinca minor alba
  • Pikkutalvio, Vinca minor illumination
  • Suikeroalpi, Lysimachia nummularia (v)
  • Patjarikko, Saxifraga arendsii “Carpet White”
  • Patjarikko, Saxifraga arendsii “Purpurteppich”
  • Isotähtiputki, Astrantia major “Abbey road”
  • Isotähtiputki, Astrantia major, valkoinen
  • Tarhakurjenmiekka, Iris “Nibelungen” (v)
  • Tarhakurjenmiekka, Iris “Nummentuoksu” (v)
  • Tarhakurjenmiekka, Iris
  • Helminukkajäkkärä, Anaphalis margaritacea “Neuschee” (v)
  • Jalopähkämö, Stachys macrantha (v)
  • Jaloangervo, Astilbe, valkoinen ja vaaleanpunainen (v)
  • Syysleimu, Pholx paniculata “Rembrandt” (v)
  • Tuoksukurjenpolvi, Geranium macrorrhizum
  • Kyläkurjenpolvi, Geranium praterise “Dark reiter”
  • Jättipoimulehti, Alchemilla mollis “Thirller”
  • Parsa, Asparagus (v)
  • Keltavaleunikko, Meconopsis cambrica
  • Morsiusleinikki, Ranunculus aconitifolius
  • Tulikellukka, Geum coccineum “Borisii”
  • Pioni (v)
  • Humala, Humulus lupulus (v)
  • Lehtoakileija, Aquilegia vulgaris (v)
  • Jaloakileija, Aquilegia cultorum rostern
  • Jaloakileija, Aquilegia cultorum maxi
  • Jaloakileija, Aquilegia cultorum koralle
  • Päivänsilmä, Heliopsis helianthoides “Summer nights”
  • Päivänsilmä, Heliopsis helianthoides “Loraine Sunshine”

Yllä listattujen lisäksi penkissä on myös viime syksynä istutettuja sipulikukkia, jotka nousivat ihan älyttömän huonosti märän syksyn ja kovien pakkasten vuoksi. Tänä vuonna tilannetta paikkaillaan varmaan niiltäkin osin, sillä ainakin kirjopikarililjaa soisin penkistä nousevan, kun lumet ovat sulaneet.

Grillattu maksa

Yksinkertainen ja nopea herkku. Sitä grillattu maksa totisesti on. En tiedä voiko tätä nyt oikeastaan reseptiksi kutsuakaan, ehkä ennemminkin kehotukseksi grillata välillä muutakin kuin ribsejä.

Maksavartaat

Ostin kesän grillailuja silmälläpitäen Herrakunnan lampaalta REKO-myynnin kautta vasikan picanhaa,niskaa ja maksaa, karitsan viulun sekä laidunpossun ribsejä . Ribsit savustettiin juhannuksena ja olikin yhdet parhaista ribseistä ikinä. Maksa grillattiin viime viikonloppuna helteisen päivän illalliseksi.

Grillattu maksa (3-4 annosta)

n. 500 g naudan tai vasikan maksaa
suolaa ja mustapippuria
öljyä
(yrttejä ja sumakkia)
grillitikkuja tai -vartaita

Jos käytät puisia grillitikkuja, laita ne noin tuntia ennen grillaamista veteen likoamaan. Kuumenna grilli reiluun 200-asteeseen (suora lämpö).

  1. Poista maksasta kalvot ja siivuta se noin sentin paksuisiksi siivuiksi.
  2. Taputtele siivut kuivaksi ja ripottele pintaan kevyellä kädellä suolaa. Jos haluat, voit tässä välissä hienontaa kourallisen yrttejä ja sekoittaa ne tahnaksi oliiviöljyn ja sumakin kera.
  3. Pujottele siivut vartaisiin ja sudi ne yrttiöljyllä tai pelkällä öljyllä.
  4. Grillaa maksavartaita 2-4 minuuttia per puoli.

Maksojen kaveriksi sopii pelkkä vihersalaatti tai esim. oikein yrttinen kukkakaalikuskus. Ja lasiinhan kannattaa kaataa chiantia, sen kertoi jo Hannibal Lecterkin.

Torstain drinkkivinkki: Kookos-GT

Kookostonic1

Kookosvesi on hiipinyt huomaamatta ruokakauppoihin. Siinä missä joku saattaa nähdä kookosvedessä urheilutuokion palautumisjuoman, minä näen uuden cocktailin raaka-aineen. Tässä vaiheessa lienee sopivaa tunnustaa, että Kivistössä ei olla kovin suuria kookosfaneja, mutta siitä huolimatta halusin ehdottomasti testata kookos-gin tonicin.

Suhautin tölkin auki epäileväisin mielin. Epäilykseni kasvoi, kun haistoin tölkin sisältöä. Tuoksu oli sellainen pyöreähkö, hieman kookosrasvainen eikä se kauheasti houkutellut minua maistamaan. En kuitenkaan aikonut perääntyä suunnitelmista. Iltapäivän helteinen hetki vaati virvoittavaa juomatuokiota ja erää mölkkyä saunaa lämmittäessä.

kookostonic2

Kookos-GT (1 annos)

4 cl giniä
2 cl tonicia
6 cl kookosvettä
1/2 limen mehu
(tuoretta minttua ja basilikaa)

Täytä lasi jäillä ja mittaa päälle nesteet. Sekoita lusikalla ja koristele tuoreilla yrteillä.

Kookoksen maku on tässä drinkissä melko mieto, joten kookosvihaajillekin tätä uskaltaa melko leppoisin mielin tarjota. Juoman makeus riippuu käyttämäsi tonicista. Meillä kaapissa oli Fentimansia, joka ei ole makeimmasta päästä, joten lopputulos oli melko raikas. Kookosvesi itsessään maistuu mielestäni melko samalle kuin mille kuvailin sen tuossa yllä tuoksuvan. Ihan ok tuote mutta se ei saanut minua ainakaan vielä kääntymään kookoksen ystäväksi.

Rukiinen raparperikakku

Suolaa ja hunajaa-blogin Jonna pohti tarvitseeko ihminen viittäkymmentä eri raparperipiirakan reseptiä jos joka vuosi leipoo vain muutaman piirakan. Muutaman piirakan leipominen hyödyntäen pelkästään Kivistön omaa raparperikasvustoa ei onnistuisi. Siinä mielessä kai kannattaisi satsata yhteen tosi hyvään reseptiin ja käyttää koko sato siihen.

www.kivistossa.com

Vaihtoehtoisesti voi myös päättää perustaa uuden raparperipenkin (jo kolmatta kertaa) ja ostaa raparperit kaupasta siihen asti kunnes satoa saadaan. Jos saadaan. Raparperipulasta huolimatta ajattelin tässä alkukesän mittaan testata ainakin tämän Mysi Lahtisen piirakan reseptin, jonka Annaleena julkaisi muutama viikko sitten. Voin vain kuvitella, miten hyvältä se maistuu jääkaappikylmänä.

Pahinta piirakkanälkää taltutin viime viikonloppuna tällä rukiisella raparperikakulla, jonka reseptin löysin viime vuonna Pinterestistä. Kakun juju on taikinan ruisjauhoissa ja fariinisokerissa, jotka tuovat siihen mukavan maltaista ja mausteisen paahteista makua. Kakku on melko tuhti ja on mehevimmillään leivonnasta seuraavana päivänä. Kyllä sitä tosin kehtaa syödä hieman jäähtyneenäkin vaniljajäätelön kanssa.

Rukiinen raparperikakku

Rarperperikompotti
500 g raparperia
2,5 dl ruokokidesokeria
1 appelsiinin kuori raastettuna
1 dl valko- tai roseeviiniä

Kakkutaikina
150 g voita (huoneenlämpöisenä)
1 dl fariinisokeria
1,5 dl kidesokeria
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3/4 tl ruokasoodaa
3/4 tl suolaa
1 appelsiinin mehu + sen verran maitoa, että nestettä on 2,5 dl

Aloita ottamalla voi (ja munat) huoneenlämpöön. Tee sitten raparperikompotti:

  1. Kuori raparperinvarret ja paloittele krouveiksi paloiksi.
  2. Pese appelsiini huolellisesti ja raasta kuori. Purista myös appelsiinin mehu ja laita se syrjään odottamaan.
  3. Laita raparperit, ruokokidesokeri, viini ja appelsiininkuori kattilaan ja anna kiehua keskilämmöllä 20-30 minuuttia välillä sekoittaen. Kompotti sakenee vielä jäähtyessään, joten tarkkaile, ettei neste haihdu kokonaan keittämisen aikana.

Tee taikina sillävälin, kun kompotti jäähtyy:

  1. Laita uuni lämpenemään 180-asteeseen.
  2. Vaahdota sokeri ja pehmeä voi vaaleaksi vaahdoksi yleiskoneella tai vatkaimella.
  3. Lisää munat yksitellen hyvin haarukkavatkaimella sekoittaen.
  4. Lisää sitten 1/3 osa jauhoista ja sekoita.
  5. Lisää puolet nesteestä, osa jauhoista, sekoita ja lisää sitten loput jauhot ja neste. Sekoita taikina tasaiseksi.
  6. Pingota 24cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi niin, että paperin reunat tulevat reilusti yli. Voitele vuoka voilla.
  7. Kaada taikina vuokaan, tasoita nuolijalla ja kaada päälle kompotti. Nostele taikina ja kompotti lusikalla sekaisin muutamasta kohdasta.
  8. Paista kakkua noin 45 minuuttia, tee tikkutesti ja paista kakkua vielä hetki jos tikkuun jää taikinaa.

www.kivistossa.com

Kakku sopii varmasti hyvin myös pakastettavaksi, mutta meillä ei ole vielä kertaakaan säästynyt yhtään murenaa pakkaseen laitettavaksi. Alkuperäisessä food52.com:in ohjeessa kompottiin laitettiin myös sultanarusinoita, mutta niiden kanssa kakusta tuli meidän makuumme liian makeaa. Myös kompottiin tuleva nesteen määrä oli ylenpalttinen, joten sitä olen vähentänyt ohjeessa reilusti. Jos ei halua laittaa viiniä voi sen korvata tilkalla vettä, jotta raparperit lähtevät keittymään ja sokeri sulamaan, eikä keitos pala pohjaan.

Caesar-voileipäkakku

Käsi ylös kuka tykkää voileipäkakusta! Veikkaan, että ruudun takana nousee useampi käsi. Miksi tätä herkkua ei sitten tule juuri koskaan tehtyä itse. Eihän se edes ole kovin vaivalloista, hieman aikaavievää kylläkin. Mutta suurimman osan tuosta ajasta voi käyttää nukkumiseen, joka näin kevätväsymyksen riivaamana olisi parasta ajanvietettä. Jos vain malttaisi nukkua esim. viikonloppuisin. Minä en malta, Kivistössä on aivan liikaa kaikkea kivaa puuhaa.

www.kivistossa.com

Voileipäkakkujen täytteistä ehdottomat suosikkini ovat kala ja kasvis. Vettynyt kinkkusilppu ei houkuttele minua ollenkaan. Olen jo pidemmän aikaa haaveillut voileipäkakusta ja kevään juhlia silmällä pitäen ryhdyin tuumasta toimeen. Testiin päätyi Sanna Kekäläisen Kotivinkille tekemä täydellinen voileipäkakku, joka on saanut inspiraation caesar-salaatista. Muokkasin reseptiä ihan hitusen saatavilla olevien tarvikkeiden mukaan.

Caesar-voileipäkakku (n. 12 palaa)

n. 700 g paahtoleipää (esim. 1 pkt Fazer Paahto Ruis)

Täyte:
2 valkosipulinkynttä
4 sardellifileetä
250 g savustettua nieriää
2 dl majoneesia (esim. Hellmann’s)
1 dl turkkilaista jugurttia
35 g kapriksia (1 pieni prk)
1 dl raastettua parmesaania
1 dl hienonnettua tilliä
0,5 dl hienonnettua ruohosipulia
2 kevätsipulinvartta hienonnettuna
2 tl sinappia
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
350 g pieniä katkarapuja sulatettuna

Kuorrutus:
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl turkkilaista jugurttia
valkopippuria myllystä
sitruunamehua

Koristelu:
retiisiä
versoseosta (esim. Mimi’s)
ruohosipulisilppua
parmesaanilastuja

  1. Aloita täytteen tekemisellä. Kuori ja hienonna valkosipuli sekä sardellifileet. Laita suureen kulhoon. Palastele savukala joukkoon ja lisää kaikki loput aineet paitsi katkaravut.
  2. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan, halkaisijaltaan n. 22-24 cm.
  3. Leikkaa leivistä reunat pois. Lado viipaileita pohjalle vieri viereen.
  4. Lusikoi leipien päälle puolet täytteestä ja ripottele väliin puolet katkaravuista. Laita toinen kerros leipää, täytetahnaa ja katkarapuja. Tee vielä yksi leipäkerros.
  5. Pingota kelmu vuoan päälle ja laita esim. lautanen päälle painoksi ja nosta jääkaappiin vetäytymään yön yli tai vähintään 4:ksi tunniksi.
  6. Tee voileipäkakun kuorrutus. Vatkaa tuorejuusto notkeaksi ja lisää joukkoon jugurtti. Mausta valkopippurilla, suolalla ja sitruunamehulla. Levitä kuorrutus kakun päälle rennosti palettiveitsellä tai sileällä paistinlastalla.
  7. Koristele versoilla, retiisisiivuilla, parmesaanilastuilla ja ruohosipulilla.

www.kivistossa.com

Hep! Totesimme yksissä tuumin kakkua maistellessamme, että valkosipulia oli liikaa meidän makuun. Jos siis olet yhtä herkkis kuin me, laita suosiolla ihan pieni kynsi kahden sijaan. Kaipasimme myös vähän lisää sitruunan kirpeyttä, joten seuraavalla kerralla lisään täytteeseen hieman enemmän sitruunamehua ja kuorrutteeseen raastettua sitruunankuorta. Alkuperäisessä ohjeessa oli 400 g tuorejuustoa, mutta isompi juustorasia oli 300 g, joten päädyin jatkamaan kuorrutetta jugurtilla, joka passasikin siihen hyvin.

Torstain drinkkivinkki: Hapan vappu

Etikkaiset shrubit ovat tehneet tuloaan Suomeen jo tovin mutta eivät ihan vielä ole lyöneet kunnolla läpi. Mari teki pari vuotta sitten sitruuna-minttushrubia ja esimerkiksi Rajamäen sivuilta löytyy muutama shrub-resepti. Shrubit ovat siitä kivoja, että niistä saa helposti loihdittua myös maistuvia alkoholittomia drinkkejä kevään juhlia silmällä pitäen. Vappukin on jo ensi viikolla!

www.kivistossa.com

Tämän viikon drinkkivinkissä ollaan vähän shrubimaisella linjalla, sillä tämän juoman happamuutta lisättiin Rajamäen mansikka balsamikastikkeella, josta saimme näytepullon muutaman viikon takaisessa What’s cooking Helsinki -tapahtumassa. Happamuutta lisää myös sitruuna, joten lisää am. sokerin määrää jos pidät makeammasta.

Hapan vappu (1 annos)

0,5 dl sitruunanmehua
1,5 tl sokeria
pieni kourallinen tuoretta basilikaa
4 cl giniä
1-2 tl mansikka balsamikastiketta
sooda- tai tonic-vettä
muutama basilikanlehti koristeluun

  1. Kaada sitruunanmehu sheikkerin pohjalle ja lisää sokeri ja basilika.
  2. Möyhennä seosta puunuijalla tai lusikalla niin, että basilikan lehdet menevät rikki ja sokeri liukenee.
  3. Kaada päälle gini ja muutama jääpala. Sheikkaa n. 10 sekuntia.
  4. Laita lasiin 3-4 jääpalaa ja mittaa päälle balsamikastike.
  5. Siivilöi mukaan gini ja pidennä juoma soodalla tai tonicilla. Koristele basilikanlehdillä.

www.kivistossa.com

Balsamikastike on melko geelimäistä ja jäiden päälle annosteltuna se pitää koostumuksensa. Jos tarjoilet juoman pillillä koristeltuna, voi jokainen itse päättää sekoittaako kastikkeen juoman joukkoon vai imeekö sen pillillä pohjalta.

Jos jostain syystä et todellakaan innostu etikkaisen kastikkeen käytöstä drinkissä, niin voit korvata sen vaikka mansikkasoseella.

Juurisellerisalaatti

Perunasalaatti on saanut vakavasti otettavan kilpailijan tästä juurisellerisalaatista. Nopeasti ryöpätyt juuriselleritikut saavat mielellään maustua ryytisinapin ja sitruunan raikastamassa kastikkeessa yön yli. Salaatti sopii mainiosti savukalan kylkeen tai yrttejä vaihtamalla myös lihan ja siipikarjan kaveriksi.

www.kivistossa.com

Juurisellerisalaatti (neljälle nälkäiselle)

600 gr juuriselleriä
1 salottisipuli
n. 1 dl tilliä silputtuna
1 dl majoneesia
1-2 rkl karkeaa sinappia
1 pienen sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
suolaa ja mustapippuria

Laita iso kattilallinen vettä kiehumaan. Kuori juuriselleri ja viipaloi n. 0,5 cm siivuiksi. Leikkaa siivut tikuiksi. Ryöppää kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä n. 2 minuuttia. Tavoitteena on, että tikuissa on edelleen purutuntumaa. Valuta tikut ja siirrä syrjään jäähtymään.

Silppua tilli ja sipuli ja raasta sitruunan kuori. Sekoita kulhossa majoneesi, sinappi, tilli, sipuli, sitruunan mehu ja raastettu kuori. Mausta suolalla ja pippurilla. Maista ja lisää tarvittaessa happoa tai suolaa ja pippuria.

Kaada kastike juuriselleritikkujen päälle ja sekoita hyvin. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai vähintään tunnin.

Inspiraationa tähän salaattiin toimi jälleen Lantiliv Mat & Vinin vuoden ensimmäinen numero, jonka ohjeen perusteella tein tätä ensimmäisen kerran. Jäin kuitenkin kaipaamaan enemmän hapokkuutta ja makua ylipäänsä, joten päätin tuunata reseptiä hieman. Ja onneksi tuunasin, tästä taitaa tulla yksi Kivistön kestosuosikeista nuudelisalaatin rinnalle.