Kevätmietteitä ja herkullista parsaa

Sardelliparsat2

Viimeksi, kun olimme Kivistössä, oli täysi talvi. Liisa ja Juha viettivät pääsiäisen tienoilla  useamman viikonlopun Ranskassa, minä olin kiireinen What’s cooking Helsingin parissa. Kivistö jäi kakkoseksi.

Pitkän poissaolon jälkeen paluun kruunasi aurinko ja lintujen kuoro. Kivistöönkin oli saapunut kevät! Lunta oli vain kaksi pikkuista lämpärettä ja tulppaaninalkujen terävät kärjet törröttivät sieltä täältä. Laitoimme Liisan kanssa syksyllä maahan sata sipulikukkaa ja nyt kuljimme pitkin vanhoja jälkiämme ihastelemassa niitä, jotka jo olivat uskaltautuneet mullan päälle.

Puutarhatöiden lista on ilahduttavan pitkä ja raksimme siitä aurinkoisen lauantain aikana paljon puuhia tehdyiksi. Talvikukat saivat kyytiä, vadelmat on leikattu ja niillä on uudet komeat ja tukevat tuet. Tänään aamulla teimme lopullisen viljelysuunnitelman kasvimaalle ja laitoimme kasvit järjestykseen syötävän kukkapenkin piirustuksiin.

Lounaaksi herkuttelimme grillatuilla parsoilla. Tämän vuoden suosikkiparsareseptini on napattu Italiasta, ja Liisa tuomitsi sen parhaaksi heti hollandaise-kastikkeen jälkeen. Tämä kannattaa siis ottaa talteen ainakin niiksi hetkiksi, kun ei jaksa vatkailla emulsiokastikkeita.

Sardelliparsat

Vihreää parsaa ja sardellivoita

4:lle

2 nippua vihreää parsaa
öljyä

Sardellivoi:
75 g voita
3 suurta tai 4 pientä sardellifileetä
1 pieni valkosipulinkynsi
4 lehteä basilikaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Lisäksi:
parmesaanilastuja

Ota voi hyvissä ajoin pehmenemään. Hienonna sardelli ja basilika ja hienonna tai raasta valkosipuli. Sekoita kaikki ainekset pehmeään voihin ja nosta jääkaappiin maustumaan ja kovettumaan.

Napsauta parsojen kova pää pois. Öljyä parsat kevyesti ja grillaa tai paahda ne uunissa. Grillissä ne vaativat suoralla lämmöllä 3-4 minuuttia per puoli. Halsteri tai parsarivistön päiden läpi työnnetyt tikut auttavat kääntämään parsat ilman, että ne tippuvat grillin ritilän väleistä hiilille. 225-asteisessa uunissa taas riittää 12-15 minuuttia.

Nosta kuumat parsat vadille ja leikkaa päälle maustevoi. Höylää ruoan kruunuksi runsaasti parmesaanilastuja. Voin määrä saattaa tuntua hurjalta, mutta uskokaapa vain, joka tippa menee viimeistään siinä vaiheessa, kun seurue taistelee leivänpaloilla aseistettuna tyhjentyneen vadin pyyhkimisestä.

Vinkki 1: Sardelli löytyy kaupan kylmähyllystä öljyyn säilöttynä yleensä pienestä lasipurkista. Jos englanninkielisessä reseptissä käytetään anchovya tai ranskaksi anchoisia, on kyse tästä kalasta, ei Janssonin kiusaus -anjoviksesta! Parhaan sardellin olen löytänyt Hella&Herkusta, jos visiteeraatte, kannattaa ottaa purkillinen matkaan.

Vinkki 2: Kannattaa valita oikeasti pieni valkosipulinkynsi, raaka valkosipuli voi olla hurja, jos sitä on liikaa. Jos tarjolla on vain suuria, käytä puolikas.

 

Kaksi klassikkoa

– ranskalainen sipulikeitto ja Le Creuset’n valurautapata

Le Creuset_sipulityhteistyössä Le Creuset

Kasvimaalle sai jäädä kasvamaan enää sitkeimmät pakkasensietäjät, kun viime viikonloppuna kerättiin satoa talteen. Kasvihuone tyhjennettiin tomaateista ja chileistä ja pelargoniat pelastettiin kuistille. Muutamat kesäkukat kannettiin talvehdittamiskokeiluun navetan nurkkaan. Aamuisin sormet palelee ilman hanskoja, myönnettävä se on: kasvukausi on päättynyt.

Lauantaina oli vielä auringossa lämpöistä. Niinpä siirsimme kokkaus- ja ruokailupisteen ulos tehdäksemme tuhdin ja syksyisen ranskalaisen klassikkokeiton soupe a l’oignonin. Koska Kivistössä ollaan enemmän ja vähemmän kallellaan kaikkeen ranskalaiseen yhdestä puolisosta lähtien, klassikko keiteltiin toisessa suuresti rakastamassamme klassikossa, Le Creuset’n emalipinnoitetussa valurautapadassa.

Le Creuset_Sipulikeitto

Le Creuset viettää tänä vuonna juhlavuotta: ensimmäiset padat valmistuivat 90 vuotta sitten. Valurautapadat tehdään edelleen yhtiön valimolla Ranskassa ja ensimmäisen padan  tuttu pirteä oranssinkeltainen väri on yhä tuotannossa. Huolella valmistetut padat kulkevat kymmenien käsiparien kautta, jotka varmistavat, että maailmalle lähtee laatua.

Huolella tehdään myös ranskalainen sipulikeitto, jos mielii sellaista, millainen sen kuuluukin olla: karamellisen makea ja sopivan suolainen, tuhti ja samettinen. Keiton yksiselitteisesti tärkein raaka-aine on aika. Jos siinä oikoo, tulos on lähinnä keskinkertainen. Toiseksi tärkeintä on raaka-aineiden laatu: muutaman raaka-aineen listassa kaiken täytyy olla kunnollista, huonoa laatua ei oikein saa peitettyä millään.

Valitse siis valmis liemi hyvin tarkkaan (me käytämme nykyään lähes ainoastaan espanjalaisia liemiä, joita saa Hella&Herkusta) tai tai tee se itse. Lihaliemikuutiolla saa lihaliemikuution makuista keittoa, ja helposti liian suolaista. Jos käytät fondeja (tässä en suosittelisi edes niitä), maistele leimi itse, älä luota pullon mittasuhteisiin.

Ja miten välttyy kyyneliltä, kun pilkkoo kilon sipulia? Onhan noita niksejä, mutta minä luotan ainoastaan yhteen: kunnollinen vastateroitettu veitsi ei murskaa soluja, ja silmiä piinaavia höyryjä on vähemmän.

Le Creuset_gratinointi

Ranskalainen sipulikeitto

4-6:lle

1 kg sipulia
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl voita
1 tl suolaa
1 tl sokeria
mustapippuria myllystä
3 rkl vehnäjauhoja
1,5 litraa liha- tai kasvislientä
2 oksaa tuoretta timnjamia
0,5 dl konjakkia

2 viipaletta patonkia/syöjä
100-150 g raastettua gruyere-juustoa

Leikkaa sipulit pitkittäin halki ja kuori. Leikkaa puolikas vielä halki niin, että sipuli jää kannastaan kiinni ja viipaloi ohueksi.

Kuumenna padassa öljyä ja voita, kunnes voi on sulanut ja lopettanut kuplimisen. Lisää sipulit ja kääntele rasvassa. Laita kansi päälle ja hauduta matalalla lämmöllä 15 minuuttia.

Sekoita pehmenneeseen sipuliin suola ja sokeri ja rouhi mukaan runsaalla kädellä mustapippuria. Hauduta ilman kantta keskilämmöllä 45-60 minuuttia, kunnes sipuli on karamellisoitunut hennon vaaleanruskeaksi. Älä missään nimessä ruskista sipulia, se tekee keitosta kitkerää. Niinpä tämän tunnin täytyy malttaa seistä padan lähettyvillä ja sekoitella tasaisin väliajoin. Jos sipulit uhkaavat tarttua pohjaan, vähennä lämpöä.

Noin tunnin päästä padan pohjalla on pehmeä ja tuoksuva sipulimassa. Sekoita siihen vehnäjauhot ja kaada päälle kuuma liemi ja timjaminoksat. Kiehauta ja anna kuplia matalalla lämmöllä kannen alla vielä yksi tunti. Lisää lopuksi konjakki ja kiehauta.

Sillä aikaa, kun keitto hautuu, lämmitä uuni 250 asteeseen. Paahda patonkiviipaleet uunissa ruskeiksi ja raasta juusto. Annostele kuuma keitto uuninkestäviin keittokulhoihin, nosta jokaisen päälle kaksi patonkiviipaletta ja runsaasti juustoraastetta. Gratinoi keittoja uunissa n. 15 minuuttia, kunnes juusto on ruskistunut. Nautiskele hyvän burgundilaisen valkoisen kanssa!

ps. Pysy kanavalla, loppukuusta tarjolla aikas ihana Le Creuset-arvonta!

Le_creuset_sipulikeitto valmis

Le Creuset’n juhlavuoden verkkosivut ja mm. ihania ranskalaisia resptejä
Le Creuset’n Facebook

Syyssalaatti: ankkaa, karviaisia ja kurpitsaa

Ankkasalaatti

Kivistön omenasato on tänä vuonna surkea. Viime vuoden jättisadosta uupuneet puut pitävät lepovuotta ja ne muutamat omput, jotka ressukat ovat jaksaneet kasvattaa, ovat täynnä pihlajanmarjakoita. Eipä taida hammasrivistö upota tänä syksynä yhteenkään oman puun omenaan. Karviaisista sen sijaan ei ole pulaa.

Niitä on muussattu soseeksi litroittain, pakastettu mehua varten ja osasta tehtiin taivaallisen hyvää karviaisviinietikkaa. Kauniin punainen etikka on helppoakin helpompi valmistaa ja se sopii hyvin muun muassa tämänkertaisen ankkasalaatin kastikkeeksi.

Kirpeänmakeat karviaiset itsessäänkin ovat oiva ankan rasvaisuuden taittaja. Niinpä kävin poimimassa tähän salaattiin muutaman desin verran marjoja, löysimme metsästä sopivasti pari kourallista kantarelleja ja kaupasta myskikurpitsaa. Lopputuloksena herkuttelimme muhkean syksyisellä salaatilla. Jos sienistä ei piittaa tai niitä ei ole, salaatti toimii mainiosti ilmankin.

Ankka-karviaissalaatti

4-6:lle

2 ankanrintaa
1 pieni myskikurpitsa
1 rkl öljyä sekä suolaa ja mustapippuria
1 dl cashew-pähkinöitä
n. 5 dl kantarelleja
1 pkt (80-100 g) nuoria pinaatinlehtiä (babypinaatti)
1,5-2 dl karviaisia

Kastike:
3 rkl karviais- tai omenaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
2 tl hunajaa
mustapippuria ja suolaa

Ota ankanrinnat n. 1-1,5 tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön.

Kuori myskikurpitsa, leikkaa se halki, poista siemenet ja leikkaa puolikkaat noin 1,5 cm paksuisiksi viipaleiksi. Laita viipaleet uunipannulle, pirskottele öljyllä ja mausta suolalla ja pippurilla. Paahda 180 asteessa 20-30 minuuttia, kunnes viipaleet ovat kypsiä. Nosta odottamaan, kurpitsa saa olla haaleaakin tässä salaatissa.

Paahda cashew-pähkinöitä hetki kuumalla kuivalla pannulla ja kaada pieneen kulhoon jäähtymään. Paahda kantarelleja pannulla, kunnes niistä on irronnut suurin osa nesteestä.

Huuhtele pinaatti hyvin ja kuivaa se. Sekoita kastikkeen ainekset pienessä kulhossa.

Viillä ankanrintoihin nahkapuolelle viiltoja lihaan saakka. Laita rinnat kylmälle pannulle nahkapuoli alaspäin ja kuumenna. Ruskista, kunnes nahka on ruskeaa ja rapeaa kauttaaltaan. Käännä fileet ympäri ja ruskista toiseltakin puolelta.

Mausta ankarinnat suolalla ja pippurilla ja laita 180-asteiseen uuniin 10 minuutiksi. Jos käytössäsi on lihalämpömittari, nosta rinnat uunista, kun sisälämpö on karvan yli 50 astetta. Kääräise liha folioon ja anna vetäytyä hetki.

Ota ankanpaistopannulta noin ruokalusikallinen rasvaa paistinpannulle ja kuumenna. Paista kantarellit ankanrasvassa ja mausta keveästi suolalla.

Kokoa salaatti isolle vadille: nosta pohjalle pinaatti ja sen päälle kurpitsaviipaleet. Kaada kastike salaattipohjalle. Lisää kantarellit. Viipaloi ankka ja nosta viipaleet salaatin päälle, kaada vielä lihasta irronneet nesteet viipaleille. Ripottele päälle pähkinät ja karviaiset ja tarjoa.

Karviaisviinietikka

5 dl karviaisia
7,5 dl valkoviinietikkaa
1,5 rkl sokeria

Laita huuhdellut karviaiset sopivan kokoiseen lasipurkkiin. Tuiki marjoihin reikiä esim. teräväpiikkisellä haarukalla. Kaada perään sokeri ja valkoviinietikka ja ravistele purkkia niin, että sokeri sulaa. Jätä huoneenlämpöön 2 viikoksi. Siivilöi lasipulloon ja säilytä, kuten muitakin viinietikoita.

P.S. Tryffelilässä on myös tänä syksynä nautittu suuresta sadosta ja yhdistetty ankkaa ja karviaisia.

Mausteinen härkäpapurouhe ja kauden kasvikset

Verso3Yhteistyössä Verso Food

Kivistössä tehdään kasvisreseptejä kolmena seuraavana maanantaina, sopivasti kansainvälisen meat free monday -liikkeen määrittelemänä lihattomana viikonpäivänä. Vaikka maanantai ei aina olekaan lihaton (viikonlopun tähteet kannattaa syödä maanantaina – kasvista taikka ei), yhä taajempaan etenkin arkiruoka rakentuu molemmissa ruokakunnissamme kasvispainoitteiseksi ja liha ja kala komistelevat kunkkuina viikonloppujen ruokapöydissä. Emme ole ainoita tapoinemme, ja vaikka kasvissyönti nyt ei missään hurjassa nousukiidossa vielä olekaan, lihalle vaihtoehtoisia proteiinituotteita kehitetään täyttä häkää – kysynnän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa valtaisasti.

Yksi näistä tuotteista on kiinnostava kotimainen, suomalaisista härkäpavuista tehty Verso Foodin Härkäpapurouhe. Tuote tehdään kotimaisesta härkäpavusta, herneproteiinijauheesta ja ohratärkkelyksestä. Pikkuiset rouhetyynyt maistuvat hyvin miedosti härkäpavulle, ja tuntuvat olevan ensimmäisen kokeilun perusteella tehokkaita makujen imijöitä. Vaikka olisimme voineet napsia niitä kitoihimme sellaisenaan, päätimme kehittää ensimmäiseksi reseptiksi maustetun ja paahdetun rouheen, josta saa hauskan aperitiivinapostelun kauden kasvisten kanssa.
Verso4

Mausteinen härkäpapurouhe ja dippikasvikset

2,5 dl Verso härkäpapurouheseosta
2 valkosipulinkynttä
1 sitruunan kuori
1 oksa rosmariinia
0,5-1 tl chilihiutaleita riippuen chilin vahvuudesta ja tulisuusmieliteosta
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
Dipattavaa, esim. retiisejä, suomalaisia parsoja, varhaisporkkanaa, -naurista, kyssäkaalia, mozzarellapalloja, kurkkua

Murskaa härkäpapurouhe morttelissa. Hienonna valkosipulinkynnet, riivi rosmariinin lehdet ja hienonna ne ja raasta sitruunankuori. Sekoita härkäpapu, valkosipuli, rosmariini, sitruuna ja chili kulhossa ja lisää joukkoon öljy. Sekoita huolella.

Kaada seos kylmälle pannulle (seos palaa herkästi kuumalla pannulla), kuumenna sekoitellen ja ruskista rapeaksi. Lisää suolaa makusi mukaan ja anna jäähtyä.

Pese ja leikkaa vihannekset suupaloiksi ja nosta tarjolle rouheen kanssa. Voit vaikka tarjota kullekin ruokailijalle oman dippikupillisen rouhetta.

Rouhe sopii myös erinomaisesti ripotteeksi keittojen ja salaattien päälle! Mortteloimatta siitä  taas tulee kiva naposteluherkku kesän sateisten päivien leffaputkien lomaan.

Kolmelle kokeilupaketti

Haluatko kokeilla Verso Foodin härkäpapurouheseosta ja tuottaa siitä materiaalia sosiaaliseen mediaan? Ilmoita kommentteihin halukkuutesi, kolme ensimmäistä saa Verso Foodin tuotepaketin!

Verso Foodin edustaja on yhteydessä ilmoittautuneisiin. Tuotetestauksesta syntyneen reseptin, kuvapostauksen tai mielipidekirjoituksen saa halutessaan ilmoittaa Verso Foodin järjestämään kilpailuun. Ensimmäinen kilpailu käydään kaikkien osallistuneiden kesken Facebookissa. Yleisö äänestää kauneimman ruokakuvan, mutta kekseliäimmän ja/tai mielenkiintoisimman ohjeen luoneen TAI aiheesta muuten hyvin kirjoittaneen voittajan valitsee ulkopuolinen raati.

Voittajakirjoituksen laatinut voittaa 100 euron matkalahjakortin, yleisökilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan kolme Verso Foodin tuotepakettia.
Verso2Verso Foodia voi seurata Facebookissa: https://www.facebook.com/VersoFood

Paahto Skagen grillissä

www.kivistossa.com
Yhteistyössä Fazer

Juhannukseen on enää vajaa kuukausi aikaa ja mikä olisikaan keskikesään sopivampi alkuruoka kuin Skagenin paahtoleipä. Koska reseptit on tehty muokattaviksi, tällä kertaa leipä paistetaan grillissä ja pintaan sipaistaan chiliöljyä voin sijaan.

Fazer Paahto haastoi Kivistön kehittelemään uudistetuille paahtoleiville yhden makean ja yhden suolaisen reseptin. Työnjako oli meillä melko selkeä, sillä minulla tuli heti ideoita suolaiseen ja Marilla taas makeaan reseptiin.

Mehevä Toast Skagen on alkuruokien klassikko, joka on saanut nimensä tanskalaisen Skagenin kaupungin mukaan, vaikka resepti onkin ruotsalaisen kokin käsialaa. Halusin ehdottomasti käyttää reseptissäni rapuja ja koska rakastan etikkaisia hölskytyskurkkuja, piti nekin saada mukaan. Ja koska ulkona kokkaaminen on kivaa, päätin grillata niin leivän kuin ravutkin. Fazer Paahto Täysjyvä kestää grillauksen todella hyvin, pinta saa kauniin värin ja siitä tulee ihanan rapea, mutta sisältä leipä on vielä sopivan sitkeä.

Paahto Skagen

Paahto Skagen grillatuilla jättikatkaravuilla (2:lle)

3 ravunpyrstöä per syöjä
2 viipaletta Fazer Paahto Täysjyvää
chiliöljyä tai oliiviöljyä

Sumakkimarinadi ravuille

1/2 dl oliiviöljyä
1 rkl sumakkia
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1/2 sitruunan raastettu kuori
1/4 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Hölskytyskurkut

1/2 kurkku
1/2 ruukkua kirveliä
1/2 dl tilliä
1 rkl etikkaa
2 rkl vettä
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria

Kastike

1/2 prk creme fraiche
2 rkl smetanaa
2 rkl majoneesia
1/2 sitruunan raastettu kuori
1 tl sitruunanmehua
1-2 rkl tilliä
1-2 rkl ruohosipulia
ripaus valkopippuria ja suolaa

Ota ravunpyrstöt sulamaan hyvissä ajoin. Kuori ravut mutta jätä pyrstö kiinni, poista ravun suoli. Sekoita kulhossa sumakkimarinadin ainekset ja sekoita ravut marinadiin. Anna maustua 30 minuuttia. Laita tässä vaiheessa myös puiset varrastikut veteen likoamaan.

Valmista hölskytyskurkut. Mittaa kannelliseen kulhoon etikka, vesi, sokeri ja suola. Puolita kurkku pitkittäin ja kuutioi se pieneksi. Hienonna kirveli ja tilli. Lisää kurkku ja yrtit liemeen, laita kansi tiiviisti kiinni ja hölskytä voimakkaasti hetken. Jätä kurkut jääkaappiin maustumaan vähintään 30 minuutiksi.

www.kivistossa.com

Tee sitten kastike. Hienonna tilli ja ruohosipuli. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset pienessä kulhossa ja anna vetäytyä hetki jääkaapissa.

Kuumenna grilli n. 200 asteeseen ja pujota ravunpyrstöt vartaisiin. Sivele paahtoleipien pinta kevyesti chiliöljyllä tai tavallisella oliiviöljyllä. Laita rapuvartaat ensin grilliin ja paista 3 minuuttia. Lisää ritilälle myös leivät ja käännä vartaat. Paista vartaita vielä toiset 3 minuuttia. Sivele paahtoleivän toinenkin puoli öljyllä ja käännä, kun alapinta on saanut kauniin värin.

Kokoa annos laittamalla leivälle ensin muutama ruokalusikallinen hölskytyskurkkuja. Asettele päälle ravut ja valuta lopuksi päälle sopivasti kastiketta.

Paahto_lockup

Pankopaneroidut frittimuikut

frittimuikut

Ennen vappua Liisa kaivoi frittikeittimen esiin tehdäkseen minulle munkkeja. Olin nimittäin edellisenä iltana vinkunut, että kyllä munkkeja pitäisi saada, ja ennemmin nytheti kuin myöhemmin. Saman päivän lounaaksi olimme suunnitelleet paistavamme muikkuja muurikassa, mutta kun munkkien jälkeen kuisti jo tuoksahti snägäriltä, päätimme ottaa rasvankeitosta kaiken irti ja friteerata muikkumme.

Muikun friteeraus toimisi mainiosti vain keveällä jauhoissa kierrättämisellä, mutta laatikoista löytyi myös pari aloitettua pussia japanilaisia panko-korppujauhoja. Pussinjämät ovat rasittavia, joten päädyimme tuplapaneroimaan kalat, siispä jauhoja, munia ja pankoa. Seuraksi vain sitruunaa ja keväinen lounas on valmis.

muikutPankopaneroidut frittimuikut

500 g muikkuja
n. 2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
mustapippuria
2-3 kananmunaa
n. 3 dl panko-korppujauhoja

Friteerausöljyä ( rypsi-, rapsi tai auringonkukkaöljyä)
tarjolle: sitruunalohkoja

Huuhtele ja kuivaa peratut muikut. Sekoita yhdellä syvällä lautasella jauhot ja suola sekä pippuri, vatkaa toisella lautasella munat kevyesti (aloita kahdella) ja kaada kolmannelle lautaselle hiukan pankoja. Lisää munia ja pankoja tarpeen mukaan friteerauksen edetessä.

Kuumenna öljy 180-asteiseksi. Kierittele yhden friteerauskerran verran muikkuja ensin jauhoissa, sitten munassa ja lopuksi pankoissa. Friteeraa, kunnes panko on kullanruskeaa ja kalat nousevat pintaan. Valuta talouspaperin päällä ja toista, kunnes koko kasa on friteerattu. Tarjoa sitruunalohkojen ja raikkaan vaalean lagerin tai vehnäoluen kanssa.

frittimuikut2

 

Grillatut latva-artisokat ja aioli

Arisokka5Kivistö epäonnistui viime kesänä katkerasti omien latva-artisokkien kasvatuksessa. Juonen kulkuun kuuluivat raekuurojen repimät lehdet, pakkasyöt, kirvainvaasiot ja liian pieni kasvutila. Muiden muassa. Tänä vuonna en jaksanut laittaa taimia tulemaan, pidetään nyt ainakin yksi välivuosi ja ostetaan artisokat tarpeen mukaan kaupasta. Kestän huonosti kasvatusepäonnistumisia.

Latva-artisokat alkavat olla nyt sesongissa. Viime viikonlopun aurinkoisessa pikkupakkasessa grillattiin muutamat lounaaksi ja seuraksi tehtiin sopivan valkosipulinen aioli. Näpräämistä sekä valmistuksessa että syömisessä vaativa lounas oli lopulta kaiken touhuamisen väärti, vaikka Liisa sitä alusta asti epäilikin. Lounaan lopuksi siitä irtosi kuitenkin kommentti, jonka päätin tulkita positiiviseksi. No, olihan tää just tällästä lutkutusta, mutta ihan hyvää kyllä joo.

Grillatut latva-artisokat

alkuruoaksi tai hitaaseen lounasherkutteluun

1 artisokka/syöjä
4 valkosipulin kynttä
1,5 rkl suolaa
1 sitruuna
1 tl kokonaisia mustapippureita
vettäArtisokka1Trimmaa artisokat: leikkaa terävällä veitsellä kasvisten kärjet niin pitkältä, että vastaan tulee pehmeitä keskilehtiä, n 1,5 cm ja hieraise pintaan sitruunaa tummumisen estämiseksi. Typistä saksilla kaikki lehdykät ja leikkaa varresta kuiva pää pois. Kuori vartta hieman.Artisokka2Keitä isohkossa kattilassa runsas määrä vettä. Valitse kattila niin, että artisokat mahtuvat kellumaan siinä mukavan löysästi. Kuvassa oleva kattila on himpun liian pieni kolmelle artisokalle – helmasyntini on aina valita vähän liian pieni kattila tai kulho.

Lisää kiehuvaan veteen suola, mustapippuri ja kuoritut valkosipulin kynnet. Purista veteen sitruunamehu ja heitä kuoret perään. Laske artisokat veteen ja anna veden kiehua. Laske sitten lämpöä niin, että vesi kiehuu maltillisesti. Keitä, kunnes lehdykät irtoavat kiskaisemalla, noin 20-30 minuuttia artisokan koosta ja tuoreudesta riippuen. Nosta kasvikset valumaan paperin päälle. Sytytä grilli viimeistään tässä vaiheessa, että se on kunnolla kuuma, kun pääset tositoimiin.Artisokka3Kun näpit kestävät, leikkaa artisokat halki ja trimmaa niiden keskeltä karvainen sisus pois veitsellä tai pienellä lusikalla. Sivele kaikki pinnat kevyesti öljyllä. Tähän saakka voit myös tehdä etukäteen, jos haluat esivalmistella hyvissä ajoin. Säilytä trimmatut artisokat siinä tapauksessa peitettynä jääkaapissa.Artisokka4Grillaa artisokkia n. 200-asteisessa grillissä suoralla lämmöllä kunnes pinnat saavat väriä ja lehtien reunat rapeutuvat. Jos grillaat jääkaapissa odotelleita artisokkia, pidä lämpö hieman maltillisempana, että koko kasvis ehtii lämmitä ennen pinnan kärähtämistä.

Nautiskele aiolin ja hyvän leivän kanssa.

Aioli

Liisa teki aiolin Bon Appetitin ohjeen mukaan. Siinä käytetään osaksi oliiviöljyä, mikä tuo kastikkeeseen mukavasti valkosipuliin sopivaa luonnetta. Jos käytät oliiviöljyä, pidä huolta, että sen on laadukasta. Huonosta oliiviöljystä tulee kitkerä majoneesi, jota kukaan ei pysty syömään.

1 keltuainen
1 valkosipulin kynsi raastettuna
1/4 tl suolaa
0,75 dl rypsiöljyä
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus cayennepippuria
1 rkl sitruunan mehua
rouhittua mustapippuria

Laita keltuainen, raastettu valkosipuli ja suola korkean kulhon pohjalle öljyn kanssa. Paina sauvasekoitin keltuaisen päälle ja käynnistä korkeimmalla mahdollisella teholla. Nosta sauvasekoitinta varovasti, jotta öljy vähitellen sekoittuu syntyvään emulsioon. Mausta lopuksi cayennepippurilla, sitruunalla ja mustapippurilla.

TAI* laita keltuainen, valkosipuli ja suola korkean kulhon pohjalle, käynnistä sauvasekoitin ja valuta öljy vähitellen joukkoon. Kun kaikki öljy on emulsiossa mausta kuten edellä.

TAI* laita keltuainen, valkosipuli ja suola kulhoon. Vatkaa pallovatkaimella öljy aluksi tippoina ja emuslion muodostuttua ohuena nauhana joukkoon. Kun kaikki öljy on emulsiossa mausta kuten edellä.

*älkää multa oikeesti kysykö, mun majoneesi juoksettuu aina.

Kahden kaalin salaatti

Postiluukusta on tipahdellut tappavan tasaiseen tahtiin eri puutarhaliikkeiden siemen- ja taimikuvastoja, jotka saavat minut hulluuden partaalle. Haluaisin valehtelematta ostaa lähes kaikki ihanat kerrotut ja moniväriset petuniat ja miljoonakellot. Hyperventilointi ei ole kaukana, kun pitäisi tehdä päätöksiä virtuaaliseen ostoskoriin kertyneiden taimien ja siemenpussukoiden välillä.

www.kivistossa.com

Yksi kevään merkki on tietysti joka päivä lisääntyvän valon päivittely, joko jollekulle perheenjäsenelle tai ihan vaan omassa mielessä. Lauantai-iltana seisoin useita minuutteja Kivistön pihassa ihmetellen koivujen latvoissa hehkuvaa hentoa vaaleanpunaista valoa. Mietin samalla mitä 15-vuotias Liisa siitä mahtaisi ajatella ja olin tyytyväinen, ettei siihen ikään tarvitse enää palata. Mieluummin olen tämä lähes nelikymppinen nuori nainen, joka kehtaa mennä meikitönnä pilkkihaalarissa kauppaan jos niikseen tulee.

Kahden kaalin salaatti (4:lle lisukkeeksi)

1/2 kukkakaali (n. 250 gr)
n. 1/2 Varpion ruukkulehtikaalia (tai esim. salanovaa)
2-3 tillinoksaa

Kastike:
0,25 dl oliiviöljyä
1 rkl siideriviinietikkaa
0,5 tl rakeista sinappia
kunnon ropsaus mustapippuria myllystä
pari hyppysellistä suolaa
hyppysellinen sokeria

Tee ensin kastike. Sekoita kulhossa kaikki aineet ja maista ja lisää tarvittaessa mausteita.

Leikkaa kukkakaali joko mandoliinilla tai veitsellä ohuiksi siivuiksi. Voit leikata kukkakaalin puolikkaan vielä kahteen osaan leikkaamista/mandolinointia helpottamaan.

Revi lehtikaali tai salaatti laakealle vadille. Jos käytät vahvempaa lehtikaalia suosittelen poistamaan kovan lehtiruodin ja hieromaan lehtiä hieman oliiviöljyllä, jotta ne pehmenevät. Varpion puutarha on tuonut kauppoihin ruukkulehtikaalin, jonka hennot lehdet maistuvat ihanan vihreiltä, tai siltä miltä kesä tuoksuu sanoi mieheni. Hienonna vielä tilli ja ripottele lehtikaalin päälle kukkakaalilastut ja tillisilppu ja kastike.

www.kivistossa.com

Raikas salaatti sopii hyvin niin lihan kuin kalankin lisukkeeksi. Minulla oli tarkoitus ripotella päälle vielä sumakkia mutta unohdin sen autuaasti. Sen mukavan kirpeä maku olisi kyllä sopinut tähän tosi hyvin.

Helppoa kuin heinänteko: kesäsilli

Kesäinen silli purkissa www.kivistossa.com

Kesällä usein paras ruoka on yksinkertaisinta. Hiukkasen salaattia, hyviä uuden sadon perunoita ja jotain kalaa – helpoimmillaan silliä. Kesäsillit ostetaan Kivistössä aika usein purkissa kaupasta, mutta juhannusvieraille valmista purkkikamaa ei kehdannut tarjota – mainehan siinä menisi, tulisivatkohan ne enää edes uudelleen kylään?

Niinpä tällä kertaa purkitettiin kesäsilli itse. Ja sepä ei ollutkaan mitenkään vaivalloista. Tarvittiin vain silliä, sitruunaa, yrttejä ja smetanaa. Suikaloitiin, pilkottiin ja kerrostettiin. Odoteltiinn vuorokauden verran, keitettiin uudet perunat ja nautittiin.

Tämä silli löytyi lähes sellaisenaan Helsingin Sanomien Ruokatorstain kesäliitteestä, Kivistössä lisättiin vain pieni sitruunaraikastus. Sitruunaisena sitä myös eteenpäin jaamme, sen verran se sai juhannuksen ruokavierailta kiitosta.

Kesäsilli purkissa

4 matjessillifileetä (2 pkt)
2 pientä purkkia smetanaa
nippu tilliä
nippu ruohosipulia
raastettua sitruunankuorta
mustapippuria

Leikkaa sillifileet haarukkapaloiksi ja hienonna yrtit. Notkista smetana vatkaamalla sitä hiukan haarukalla. Kokoa sillipurkki: lado purkkiin kerroksittain smetanaa, yrttejä ja sillipaloja. Pyöräytä aina sillien päälle hiukan mustapippuria ja raasta hiukkanen sitruunankuorta.

Kun purkki on täynnä, sulje se tiiviisti ja jätä huoneenlämpöön tunniksi maustumaan. Nosta vielä jääkaappiin kokonaiseksi vuorokaudeksi lepäämään.

www.kivistossa.com

 

 

 

Mitä teillä syödään juhannuksena?

Juhannuskakku www.kivistossa.com

Joko juhannuksen ruokalista on valmis? Kivistössä on perinteisesti tupattu haluamaan juhannuspöytään kaikkea mahdollista. Niinpä lista tänäkin vuonna kasvoi mahdottomaksi syödä läpi, vaikka lounaita ja illallisia pitkässä viikonlopussa riittääkin. Punakynä siirsi osan ideoista tuonnemmaksi, kesäloman kieppeille.

Tänä juhannuksena meillä syödään ainakin itsetehtyä silliä ja silakkaa, fenkolilohta, sitruuna-parmesaaniyrttivoilla täytettyä grillileipää, t-luupihvit, porsaankyljyksiä ja suklaa-bbq-kastiketta ja paaaljon salaatteja. Ja tietysti juhannuskakku! Ja ai niin, olihan ne raviolitkin, ja se äyriäis-perunasalaatti, ja.. Apua, karsintaa on vielä tehtävä.

Mitä teillä syödään ja onko karsinta yhtä vaikeaa kuin meillä? Vai onko ennemminkin pula ideoista?

www.kivistossa.com

Kivistö voi kyllä auttaa akuutissa ideapulassa. Tässä muutamia juhannukseen sopivia suosikkejamme omista arkistoistamme.

Salaatteja

Kalaa

Lihaa

Ruoan jälkeen