Kesäkurpitsasadon selättämistä

Kesäkurpitsapensaiden juurella kurkkii harva se päivä syöntikokoisia vihanneksia. Varo vaan, jos ajattelet noukkivasi ne ruoaksi seuraavana päivänä: yön aikana ne paisuvat ihan ilkeyttään kolmanneksen lisää ja saat ruokittua enemmän suita kuin tarvis olisi.

Kasvattelemme vakikesäkurpitsana vihreää, pyöreää Eight ball-kurpitsaa, joka on parhaimmillaan raakana salaateissa – raakana muutenkin pidän kesäkurpitsasta eniten, kypsennettynä se on minusta helposti tylsä. Kasipallon kaverina on tänäkin vuonna keltainen pitkulainen, kiinteä ja rapea Atena Polka. Niiden kahden satoa on noin kuukauden päivät kulutettu ahkerasti ja annettu poiskin kaikille vieraille, jotka vain ovat niitä vastaan ottaneet.

kasipallo Pohdiskelimme, että jos muillakin on samankaltainen positiivinen ongelma suursadosta, voisimme listata meidän tämän vuoden suosikkejamme – helppoja ja nopeita lisäkesalaatteja. Samalla poimimme mukaan muutaman vanhan hyvän sekä pari kiinnostavaa muualta. Kertokaapas tekin, miten käytätte kesäkurpitsasatoa, tulee sitä sitten kasvimaalta tai kaupan tiskiltä!

Kesäkurpitsa-carpaccio

Tarvitset: ohueksi viipaloitua kesäkurpitsaa (isosta kurpitsasta on hyvä ottaa siemenet pois ennen siivutusta), oliiviöljyä, sitruunamehua, raastettua parmesaani-juustoa, ripauksen suolaa ja mustapippuria.

Tee näin: levitä viipaleet ohuelti vadille. Purista päälle runsaasti sitruunamehua, valuta oliiviöljyä ja mausta suolalla. Raasta kesäkurpitsoille juuri ennen tarjoilua reilulla kädellä parmesaania ja kierittele myllystä mustapippuria.

(Hihii, kurpizakarpazo!)

Kesäkurpitsa-slaw

Tarvitset: muutaman kesäkurpitsan, kepasipulin varsineen, turkkilaista jugurttia, sitruunamehua, tahinia, suolaa ja mustapippuria. Hyvä apuväline on esim. julienne-rauta.

Tee näin: Suikaloi kesäkurpitsat siemenosaa lukuunottamatta ohuiksi joko veitsellä, mandoliinilla tai julienne-raudalla. Viipaloi sipuli ja varret ohuiksi ja sekoita kesäkurpitsasuikaleiden kanssa.

Sekoita kastike 1 dl:sta jugurttia, 2 rkl:sta tahinia ja 1/2 sitruunan mehusta. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kurpitsasuikaleisiin ja anna maustua hetki.

Kesäkurpitsa-fetasalaatti

Tarvitset: muutaman kesäkurpitsan, puolikkaan fetalevyn, tilliä, minttua, sitruunamehua tai valkoviinietikkaa, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Tee näin: Kuutioi kesäkurpitsat, hienonna kourallinen tilliä ja muutamakymmenen mintun lehteä. Sekoita yrtit ja kurpitsa salaattikulhossa ja murenna päälle feta.

Sekoita kastikkeeseen 2 rkl oliiviöljyä ja puolikkaan sitruunan mehu tai 2 rkl valkoviinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja kaada salaatin päälle.

Kesäkurpitsa1

Muita ihania ja omia vanhoja

Hyväksi havaittu Smitten Kitchenin kesäkurpitsapitsa (hihii, kur-pitsapitsa!), jonka nimeäisimme ehkä paremminkin suolaiseksi piirakaksi kuin pitsaksi, mutta joka maistui hyvältä yhtä kaikki.

Fannin ja Kanelin Tiinan vastajulkaistu, uutuuskirjasta testiin poimittu kesäkurpitsapasta, jota varmasti tehdään meillä piakkoin.

Lisukkeeksi tai hampparin väliin Kivistön keittiöstä pikapikkelöidyt kesäkurpitsat tai kesäkurpitsasalsa.

Liisan sympaattinen ristikkopiiras.

 

Kivistön kesäklassikot: kana-halloumivartaat

Halloumivartaat2

Kivistön kesässä kaikki hyvin. Aurinko kypsyttää vadelmia kiihtyvällä tahdilla, herukat odottavat, että joku tulisi ja poimisi. Kasvimaa lupailee ennätyssatoa kesäkurpitsoista, ja kunhan pavut kerkeävät, olemme niiden kanssa vielä pulassa. Kurkut kasvavat, toisin kuin viime kesänä, ja näyttäisi siltä, että kaalikoivitsauskin olisi vähitellen ohi.

Teimme tänä vuonna kasvimaalle kunnon käytävät ja reunukset. Vaikka ulkoreunatyö odottelee vähemmän helteistä jaksoa, voin tässä kaikkien kuullen myöntää, että kasvimaa on nyt niin kaunis, että tekisi vain mieli hengata sen liepeillä ja tuijotella.

Kaiken työn ja tuijottelun lomassa pitää syödäkin. Keittiössä syntyy nyt lähinnä nopeita ja helppoja, hyväksi todettuja ruokia. Yksi tällaisista on kana-halloumivartaat, joiden alkuperäinen ohje on Donna Hayn Seasons-kirjasta. Usean vuodena jan korvasin ohjeessa olevan säilötyn sitruunan sitruunankuorella, kunnes viime talvena tein itse säilöttyjä sitruunoita. (Ne muuten ovat koukuttavia, laitan niistäkin ohjeen ylös, kunhan ehdin puutarhalta kameran ääreen.) Molempi parempi, kirjaan ohjeeseen kummatkin tavat.

Nämä vartaat riittävät helposti 6:lle, ehkäpä enemmällekin, mikäli lisukkeena on jotain ruokaisaa, kuten vaikka perunasalaattia.

Halloumivartaat1

Kana-halloumivartaat

4-6:lle

4 broilerin rintafileetä
2 pkt halloumia
2 rkl pieneksi hakattua säilöttyä sitruunaa tai puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
2 valkosipulinkynttä
3 rkl tuoretta oreganoa hienonnettuna
0,5 dl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria

Laita grillivartaat likoomaan. Leikkaa broileri ja halloumi suurehkoiksi kuutioiksi. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lavalla. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta puoleksi tunniksi jääkaappiin marinoitumaan.

Varrasta broilerin- ja hallouminpalat tikkuihin väljästi ja grillaa kuumassa grillissä suoralla lämmöllä muutamien minuuttien ajan kaikilta neljältä puolelta, kunnes broileri on kypsää. Tarjoa lempisalaattisi kanssa tai esimerkiksi pitaleipien sisään kääräistynä, jogurttikastikkeella ja babypinaatin lehdillä mehevöitettynä.

ps. vartaat voi kypsentää myös paistinpannulla öljyssä.

Ja hei, kasvimaan ja puutarhan pikakuulumisia löytyy myös Kivistön Instagramista ja Facebookista.

 

Kevätmietteitä ja herkullista parsaa

Sardelliparsat2

Viimeksi, kun olimme Kivistössä, oli täysi talvi. Liisa ja Juha viettivät pääsiäisen tienoilla  useamman viikonlopun Ranskassa, minä olin kiireinen What’s cooking Helsingin parissa. Kivistö jäi kakkoseksi.

Pitkän poissaolon jälkeen paluun kruunasi aurinko ja lintujen kuoro. Kivistöönkin oli saapunut kevät! Lunta oli vain kaksi pikkuista lämpärettä ja tulppaaninalkujen terävät kärjet törröttivät sieltä täältä. Laitoimme Liisan kanssa syksyllä maahan sata sipulikukkaa ja nyt kuljimme pitkin vanhoja jälkiämme ihastelemassa niitä, jotka jo olivat uskaltautuneet mullan päälle.

Puutarhatöiden lista on ilahduttavan pitkä ja raksimme siitä aurinkoisen lauantain aikana paljon puuhia tehdyiksi. Talvikukat saivat kyytiä, vadelmat on leikattu ja niillä on uudet komeat ja tukevat tuet. Tänään aamulla teimme lopullisen viljelysuunnitelman kasvimaalle ja laitoimme kasvit järjestykseen syötävän kukkapenkin piirustuksiin.

Lounaaksi herkuttelimme grillatuilla parsoilla. Tämän vuoden suosikkiparsareseptini on napattu Italiasta, ja Liisa tuomitsi sen parhaaksi heti hollandaise-kastikkeen jälkeen. Tämä kannattaa siis ottaa talteen ainakin niiksi hetkiksi, kun ei jaksa vatkailla emulsiokastikkeita.

Sardelliparsat

Vihreää parsaa ja sardellivoita

4:lle

2 nippua vihreää parsaa
öljyä

Sardellivoi:
75 g voita
3 suurta tai 4 pientä sardellifileetä
1 pieni valkosipulinkynsi
4 lehteä basilikaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Lisäksi:
parmesaanilastuja

Ota voi hyvissä ajoin pehmenemään. Hienonna sardelli ja basilika ja hienonna tai raasta valkosipuli. Sekoita kaikki ainekset pehmeään voihin ja nosta jääkaappiin maustumaan ja kovettumaan.

Napsauta parsojen kova pää pois. Öljyä parsat kevyesti ja grillaa tai paahda ne uunissa. Grillissä ne vaativat suoralla lämmöllä 3-4 minuuttia per puoli. Halsteri tai parsarivistön päiden läpi työnnetyt tikut auttavat kääntämään parsat ilman, että ne tippuvat grillin ritilän väleistä hiilille. 225-asteisessa uunissa taas riittää 12-15 minuuttia.

Nosta kuumat parsat vadille ja leikkaa päälle maustevoi. Höylää ruoan kruunuksi runsaasti parmesaanilastuja. Voin määrä saattaa tuntua hurjalta, mutta uskokaapa vain, joka tippa menee viimeistään siinä vaiheessa, kun seurue taistelee leivänpaloilla aseistettuna tyhjentyneen vadin pyyhkimisestä.

Vinkki 1: Sardelli löytyy kaupan kylmähyllystä öljyyn säilöttynä yleensä pienestä lasipurkista. Jos englanninkielisessä reseptissä käytetään anchovya tai ranskaksi anchoisia, on kyse tästä kalasta, ei Janssonin kiusaus -anjoviksesta! Parhaan sardellin olen löytänyt Hella&Herkusta, jos visiteeraatte, kannattaa ottaa purkillinen matkaan.

Vinkki 2: Kannattaa valita oikeasti pieni valkosipulinkynsi, raaka valkosipuli voi olla hurja, jos sitä on liikaa. Jos tarjolla on vain suuria, käytä puolikas.

 

Väriä pääsiäiseen!

Pääsiäismunat2016

Muutamalla maustekaapin ja vihanneshyllyn raaka-aineella saa komean värien kirjon pääsiäisaamun aamiaiskananmuniin. Leikittelimme Kivistössä viikonloppuna punajuurella, punakaalilla ja kurkumalla ja liottelimme 10 erisävyistä ja -väristä pääsiäismunaa.

Punajuurella saa aikaan burgundin sävyjä, punakaalilla ihania sinisiä ja kurkumalla sävyjä vaalean keltaisesta tummaan. Värin vahvuus riippuu liotusajasta, ja keltaisesta, punaisesta ja sinisestä liotusliemestä saa näppärästi muita värejä dippaamalla kananmunaa toiseen liemeen pohjaliotuksen jälkeen. Alla olevasta kuvasta voi kurkata vinkkejä liotusaikoihin.

Pääsiäismunien värjäysKeitä munat ensin koviksi ja anna kuivua ja jäähtyä. Alla olevan oheen 5 desin liemi riittää noin 4 munan värjäämiseen. Käytä värjäysastiana pienehköä kulhoa, johon neljä munaa mahtuu mukavasti niin, että viisi desiä lientä peittää munat kokonaan. Munia kannattaa sekoittaa muutamia kertoja liotuksen aikana, jotta väristä tulee mahdollisimman tasainen. Vaalea väri syntyy kahdessa-kolmessa tunnissa ja yön yli liottamalla saa aikaa vahvan sävyn.

Liemi siniselle 
noin 1 kg punakaalia suikaleina
5 dl kiehuvaa vettä
2 tl väkiviinaetikkaa

Liemi punaiselle 
2 punajuurta lohkoina
5 dl kiehuvaa vettä
2 tl väkiviinaetikkaa

Liemi keltaiselle 
3 rkl kurkumajauhetta
5 dl kiehuvaa vettä
2 tl väkiviinaetikkaa

Kaada valitsemasi raaka-aineen päälle kiehuva vesi, lisää etikka ja anna jäähtyä rauhassa huoneenlämpöiseksi. Siivilöi pieneen kulhoon ja upota 3-4 munaa värjäytymään. Kun olet saavuttanut haluamasi sävyn, dippaa toiseen liemeen tai nosta ritilälle kuivumaan. Pinnan kuivuttua kuivaa alapuoli vielä varovasti talouspaperilla, jottei ritilä jätä jälkeä.

Pääsiäismunat2016_2

 

 

Syömään! Nopea kasviskeitto

SYÖMÄÄN_keitto

Syömään!-sarjamme on kokoelma helppoja arkiruokia tai nopsia viikonloppulounaita, jotka eivät kaipaa erikoiskaupoissa ostostelua eivätkä tuntien hauduttelua. Tämänkertainen kikherne-fenkoli-purjokeitto on pikainen herkku, joka valmistuu nopeammin kuin osaisi mausta kuvitella.

Alkuperäinen ohje on samaisesta Polpo-keittokirjasta kuin veriappelsiini-camparikakkukin. Kirjassa keitto tehdään kuivatuista kikherneistä, mutta sellaiseen ei Syömään!-resepteissä ole aikaa. Niinpä muunsin ohjeen purkkikikherneille sopivaksi.

Tämä keitto on testattu useampaan kertaan arjen hässäköissä ja sopparakkaus vain kasvaa. Keittoon on helppo upottaa vaikkapa kaapissa seisovat uunibroilerin rippeet tai muunnella yrtein, mm. kourallinen kirveliä sopii sekaan mukavasti.

Syömään_keitto2

Kikherne-fenkoli-purjokeitto

4:lle
2 pientä purjoa (valkoiset osat)
2 salottisipulia
1 suuri tai 2 pientä fenkolia kova keskiosa poistettuna
2 tölkkiä kikherneitä
1 litra kanalientä
n. 1 rkl sitruunamehua
oliiviöljyä
mustapippuria
(suolaa)

Leikkaa purjo, salotti ja fenkoli ohuiksi viipaleiksi. Kuullota paksupohjaisessa kattilassa viipaleita oliiviöljyssä miedolla lämmöllä noin 10 minuutta, kunnes ne ovat rentoja ja läpikuultavia. Kuumenna samalla kanaliemi.

Lisää kanaliemi ja kikherneet ja keitä 5 minuuttia. Ota noin 1/4 herne-purjo-fenkoliseoksesta sivuun ja soseuta keitto. Lisää sitruunamehu, mustapippuria ja suolaa, mikäli tarpeen. Sekoita syrjäänottamasi sattumat takaisin keittoon, kuumenna nopeasti ja tarjoa heti.

 

 

Karitsapiiras libanonilaisittain

www.kivistossa.com Lebanese Lamb Tart by Delicious MagazineTämä piiras on makuhermot tyydyttävä yhdistelmä lämpöisillä mausteilla ryyditettyä karitsaa, chilin tulisuutta ja granaattiomenasiirapin happoisuutta. Helppotekoinen ja nopea piiras tehdään valmiiseen lehtitaikinapohjaan ja syödään sellaisenaan tai sitruunamehulla ja mintulla maustetun vihreän salaatin seurana.

Ohje on lähes suoraan Delicious-lehdestä, jossa piiras on tehty yhteen suureen lehtitaikinalevyyn. Piiraan täytettä ei ole sidottu millään, joten suuren piiraan leikkaaminen voi olla hankalaa. Siksi päädyin tekemään ruokailijoille henkilökohtaiset annokset pienistä lehtitaikinalevyistä.

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään lammasta, mutta lampaan jauhelihaa on hiukan hankala näiltä leveysasteilta löytää, ja kyllä piiras karitsallakin herkulta maistui. Jos sinä satut löytämään lammasta, kokeile ihmeessä! Tuoreita yrttejä ei tässä ruoassa voi olla liikaa, ja ruukkuyrtit alkavat valitettavasti olla näin marraskuussa aika kitukasvuisia. Jos et löydä tuuheita yksilöitä, ota yrttejä suosiolla kahdet ruukut.

Karitsapiiras

4:lle

4 lehtitaikinalevyä
1 muna
1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
500 g lampaan tai karitsan jauhelihaa
1 chili
2 rkl granaattiomenasiirappia (löytyy marketeista helpoimmin venäläisen ruoan hyllystä)
2 tl jauhettua maustepippuria
1 tl kanelia
25 g pinjansiemeniä
2 dl kuumaa kanalientä
1 tuuhea ruukku lehtipersiljaa hienonnettuna (jätä hiukan koristeeksi)
1 tuuhea ruukku korianteria hienonnettuna

Päälle:
granaattiomenan siemeniä
1 chili viipaloituna
lehtipersiljaa

Tee lehtitaikinalevyihin veitsellä viillot noin 1,5 cm päähän reunoista. Rei’itä keskiosa haarukalla, vatkaa munan rakenne rikki ja voitele levyt munalla. Alkuperäisessä ohjeessa varoiteltiin voitelemasta viiltojen päältä, jotta reunat pääsevät nousemaan. Minä en tietenkään jaksanut lukea ohjetta kunnolla ja huitelin reippaasti koko levyt. Ei se kohoamista estänyt, mutta jos haluat ottaa varman päälle, varo viiltoja. Paista taikinalevyjä 180 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes reunat alkavat ruskistua. Jätä odottamaan.

Paahda pinjansiemeniä hetki kuivalla pannulla. Poista chilistä kanta, siemenet ja valkoiset kalvot ja hienonna. Hienonna sipuli ja kuullota chilin kanssa paistokasarissa tai suurella pannulla öljyssä. Nosta sipuli lautaselle odottamaan ja paista jauheliha muutamassa erässä. Kaada kaikki liha, sipuli ja chili kasariin ja mausta granaattiomenasiirapilla, kanelilla ja maustepippurilla. Lisää pinjansiemenet ja kuuma kanaliemi. Hauduta noin 10 minuuttia, kunnes seos ei ole enää kosteaa.

Sekoita jauhelihaan hienonnetut yrtit ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa, tarve riippuu kanaliemen suolaisuudesta – minä laitoin lisää noin 0,5 tl.

Nosta jauhelihaseos neljälle taikinapohjalle ja paista 180-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Nosta lautasille ja koristele granaattiomenansiemenillä, chilirenkailla ja lehtipersiljalla.

Ps. Ohjeesta saa myös 8 kpl pientä piirasta vaikka pikkujoulun buffapöytään!

 

Torstain drinkkivinkki: Karpalomojito

Karpalomojito2

Poimimme viikonlopuksi kaupasta mukaan rasiallisen kotimaisia karpaloita ilman sen suurempia suunnitelmia. Jokin hento aavistus oli, että torstain drinkkivinkki niistä tulee. Kun pakkasenpuraisuista huolimatta minttukin jaksoi vielä yrttipenkissä sinnitellä, mieleen piirtyi kuva kirpeästä karpalomojitosta.

Juomaa varten keitetään karpaloista paksu kastike, tai miksi sitä nyt sanoisi, hilloke. Muuta vaivaa tämä drinkki ei sitten tekijälleen asetakaan. Helppoa ja hyvää – kirpeää ja maistuvaa. Ja muistetaan taas, että me olemme drinkkien suhteen hyvinkin hapannaamoja, jos makeampi miellyttää, sokeria kannattaa lisätä!

Karpalomojito

1 annos

1 reilu rkl karpalokastiketta
n. 10 mintunlehteä
4 cl vaaleaa rommia
( 1 tl sokeria makeamman ystäville)
jäitä tai murskaa ja kuplavettä

karpaloita ja minttua koristeluun

Laita lasin pohjalle karpalokastike. Hiero mintunlehtiä hieman kämmenpohjassa vapauttaaksesi eteerisiä öljyjä ja lisää lehdet lasiin. Kaada päälle rommi (ja sokeri). Täytä lasi jäillä tai jäämurskalla ja pidennä kuplavedellä. Sekoita, koristele karpaloilla ja mintulla ja nauti.

Karpalokastike
riittää 4 juomaan

2 dl tuoreita tai pakastettuja karpaloita
2 rkl vettä
3 rkl sokeria

Kaada ainekset kattilaan ja kuumenna. Keitä kunnes karpalot alkavat poksahdella rikki. Avita poksumista lusikalla, kunnes suunnilleen kaikki karpalot ovat rikki. Jäähdytä kastike.

Karpalomojito

 

Palsternakkahummus

Pelkästään viimeisen vuorokauden aikana olen törmännyt ainakin kahteen uuteen hummusreseptiin. Masutoaitemun Riitta oli leiponut ihanan kuuloista italialaista hummusleipää, la farinataa ja Suvi sur le vif instasi papuhummuksen, jonka kanssa voisin kuvitella tuhoavani kokonaisen leivän. Muitakin versioita on hummuksesta somessa näkynyt, joten laitanpa minäkin lusikkani tähän ihanaan ruokaisaan tahnaan.

www.kivistossa.com

Kivistön palsternakkasato oli erittäin hyvä. Jopa niin hyvä, ettei vieressä kasvaneilla, Marin huolella siemenestä kasvattamilla purjoilla ollut oikein mahdollisuuksia. Palsternakkojen varret kohosivat vehreiksi ja korkeiksi tukahduttaen alleen jopa sitkeän samettikukan. Ensi vuonna olemme taas viisaampia.

Tämmä hummus sopii tosi hyvin tarjottavaksi lämpimänä. Me paistoimme kylkeen suppilovahveroita, salottisipulia ja salvianlehtiä voissa sekä ihanaa hirviryynimakkaraa, jota saa vain näin syksyisin lähikaupastamme.

www.kivistossa.com

Palsternakkahummus (4-6 annosta)

n. 1 kg palsternakkaa
vajaa dl tahinia
vajaa dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulinkynsi
n. 0,5 tl suolaa
mustapippuria

Laita vesi kiehumaan kattilaan. Kuori palsternakat ja pilko tasakokoisiksi paloiksi. Mausta vesi suolalla ja laita palsternakat veteen, kun se kiehuu ja keitä kypsiksi. Ota talteen1 dl keitinlientä. Valuta vesi pois palsternakoista ja kaada ne tehosekoittimen kulhoon. Lisää mukaan tahini, oliiviöljy, sitruunankuoriraaste ja -mehu sekä valkosipulinkynsi. Aja sileäksi tahnaksi, lisää tarvittaessa keitinvettä notkistaaksesi tahnaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Lisäksi esim:
n. 1/2 litraa suppilovahveroita per ruokailija
1-2 salottisipulia
3-4 salvianlehteä per ruokailija
voita paistamiseen
hirviryynimakkaraa

Ei kai sitä paremmin voi sanoa kuin, että tässä on kyllä syksy lautasella. Annoksesta riittää hyvin neljälle nälkäiselle lounaaksi tai useammalle lisukkeeksi. Suosittelen käyttämään vaaleaa tahinia, jotta hummuksen väri pysyy mahdollisimman kauniina ja vaaleana. Valkosipulia sopii lisätä oman maun mukaan, minä tykkään, että se maistuu hummuksessa ihan vain häivähdyksenä.

www.kivistossa.com

Lehtivihreä lounas

Swiss chard, cavolo nero and eggs www.kivistossa.com

Tämä aika vuodesta on silkkaa fiilistelyä. Viikonlopun ruokalistasuunnittelu käsittää lähinnä yhden päivän lihan tai kalan pohdinnan, loput tarvittavat täytetään sillä, mitä löytyy kasvimaalta tai -huoneesta. Perjantai-iltana saavuttiin pihaan pelkkä siika kassissa ja lisukkeiksi nautiskeltiin kasvukauden työn antimista. Sillä kertaa noukittiin perunoita grilliin ja härkäpapuja – suolaan säilöttyjen kapristen ja basilikan kanssa tahnaksi.

Kasvimaalla näkyy vihdoin ensimmäinen ufo-kesäkurpitsa, muuten kurpitsojen sato jää aika pieneksi. Alkukesän hyytävät säät tekivät tehtävänsä. Kurkkujakin tulee vain hieman, mutta vihdoin vauhtiin päässyt vaha- ja ruusupapusato näyttää lupaavalta. Ensimmäiset tomaatit ovat kypsyneet ja kasvihuoneen viinirypäle on tänä vuonna satoisa. Perunat, sipulit ja porkkanat ovat tarjonneet satoa jo kesälomasta lähtien, ja parin palsternakkarivillisen kanssa saatamme olla pulmassa vielä.

Syötävä kukkapenkkimmekin pörhistelee satoa. Sen ehdotonta eliittiä ovat lehtivihanneksemme palmukaali ja mangoldi, joista olemme poimineet satoa jo heinäkuusta saakka. Niistä syntyi (jo yli kuukausi sitten*) nopea ja herkullinen, ravitseva lounas kolmelle. Resepti sai inspiraationsa shakshukasta, jossa kananmunat haudutetaan tomaattikastikkeessa. Vihreässä versiossa käytin sekä mangoldia että lehtikaalia, mutta tämän voi hyvinkin halutessaan tehdä vain jommalla kummalla.

Mangoldi-palmukaalipaistos

2-4:lle

3-4 palmukaalin lehteä
3-4 mangoldin lehteä (tai joko-tai)
1 varhaissipuli varsineen tai pieni vanha kepasipuli
n. 2 tl sitruunamehua
1 kananmuna/syöjä
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
(sumakkia)
paahtoleipäviipaleita

Huuhtele kaali ja mangoldi ja kuivaa hyvin. Riivi palmukaalin lehdet ruodista. Viipaloi sekä mangoldi että kaali suikaleiksi ja hienonna sipuli.

Laita sipuli kylmälle pannulle oliiviöljyn kanssa, kuumenna pannu keskilämmölle ja kuullota muutama minuutti. Lisää lehtivihreät ja paista, kunnes lehtisuikaleet ovat rentoja. Mausta pippurilla, suolalla ja sitruunamehulla.

Tee kananmunille pienet kolot ja riko ne koloihin. Hauduta miedolla lämmöllä munat kypsiksi ja ripottele päälle halutessasi sumakkia.

Tarjoa lounaaksi tai brunssilla paahtoleivän päällä.

Swiss chard, cavolo nero and eggs www.kivistossa.com

*Tässä on ollut vähän vaikeuksia noiden kuvien kanssa. Niinpä omat jutut on jääneet tekemättä ja Liisa-parkakin on joutunut odottelemaan minun kamerastani kuviaan. Keveämpään ja uudempaan kannettavaan vaihdettuani tapahtui kaksi asiaa. 1. En löydä suoraan siirrettyjen tiedostojen kansiorakenteesta kuviani. Voin kyllä katsella kuvaohjelmani kautta, mutten pääse käsiksi. Turhauttavaa. ja b. Menetin vanhan version kuvankäsittelyohjelmastani ja lähdin hankkimaan uutta vain tajutakseni, että siinä on nykyään härski kuukausimaksu. Tulee harrastukselle hintaa. Te bloggaajalukijat, maksatteko kiltisti photoshop/lightroom-vuorkaa vai onko jollain joku patentti takataskussa?

Aamiaistacot

www.kivistossa.com

Kesälomat on vietetty. Olemme kaupungissa ja mietimme sydämet syrjällään, kypsyvätkö vadelmat juuri näillä muutamalla viikolla, kun kukaan ei ehdi mökille. Entä pärjäävätkö kurkut ja kurpitsat viileinä öinä vai lyövätkö ne hanskat naulaan juuri, kun olisimme vihdoin saaneet satoa? Iskeekö tomaatteihin harmaahome, kun kukaan ei ole tuulettamassa kasvihuonetta? Ne raukat eivät varmaan edes kypsy tänä vuonna, yksikään raakile ei edes vielä punerra. Huoh ja puutarha-zeniä kiitos.

Tämä lienee jotain post-mökkilomastressiä. En ole koskaan ennen viettänyt koko lomaa mökkiintyen. Kyläilytkin tein muiden mökeille – ei tarvinnut vaihtaa ensamblea, kun kumpparit, mökkifarkut, -mekot, teepaidat ja nöpärit olivat isäntäväenkin pukukoodi. On ollut aikaa silitellä kurkun alkuja, tuuletella kasvihuonetta, huolehtia viiniköynnöksistä, etsiä kantarelleja, kerätä lakkoja ja ihailla kesäkukkia (jotka nekin pistokkaasta kasvatetut hätäisesti alkoivat kukkia, kun autot kaartoivat kohti kaupunkia).

Luulisi että olisi ollut aikaa vaikka mihin, vaikkapa kerrankin oikein kunnolla blogille. Kuitenkin yhtäkkiä tajuan, että nämä aamiaistacot tehtiin juhannuspäivänä. Siis kuusi viikkoa sitten! Onneksi resepti ei ole hapantunut, laitetaan siis jakoon nyt. Salsojen ja vehnätortillojen ohjeet sekä idea on kesäkuun Kauppalehdestä, jossa oli artikkeli Texasin aamiaistacokulttuurista.

www.kivistossa.com

Säännöt pähkinänkuoressa ovat tässä: yleensä vehnätortilloja, ei maissi-. Aina kananmunaa. Paistettuna tai kokkelina, mutta munaa, ilman se on ihan tavallinen taco. Ja koska aamiainen illallisena (breakfast for dinner, eli brinner (voi hyvä luoja)) on tällä hetkellä tosi kuumaa kamaa, nämähän voi syödä myös illalliseksi. Mutta muista: jos siinä ei ole kananmunaa, et ole trendikkäästi brinnerin äärellä!

Aamiaistacot

4:lle

Vehnätortillat (8 kpl)

5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2,5 rkl öljyä
2 dl huoneenlämpöistä maitoa

Sekoita kuivat aineet kulhossa ja lisää öljy sekä neste. Sekoita taikinaksi ja vaivaa pari minuuttia jauhotetulla alustalla. Anna taikinan levätä kostean liinan alla puoli tuntia.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile palloiksi. Anna levätä vielä 10 minuuttia ja kauli sen jälkeen jauhotetulla alustalla noin 20 cm kiekoiksi.

Lämmitä valurautapannu kuumaksi ja laita tortilla pannulle. Alenna lämpöä hieman ja paista noin minuutin kunnes pinnalle alkaa nousta kuplia. Käännä tortilla ja paista toiselta puolelta noin 30 s. Toista, kunnes kaikki lettuset on paistettu. Jos syöt heti, säilytä tortillat kasassa liinan alla, näin ne pysyvät lämpiminä. Valmiiksi paistetut tai valmiina ostetut tortillat voi nopeasti lämmittää kuumalla pannulla ennen ruokailua.

Raakamakkaramunakokkeli

2 mausteista raakamakkaraa (esim. chorizo)
6 kananmunaa
0,5 dl maitoa
mustapippuria (suolaa)

Ota makkaramassa suolesta ja hienonna se. Vatkaa munien rakenne rikki maidon kanssa. Ruskista makkara pannulla ja nosta syrjään. Kypsennä munakokkeli pienessä määrässä öljyä hitaasti lähes kypsäksi koko ajan sekoittaen. Lisää makkarat ja kypsennä kokkeli loppuun. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Salsa Aguacate

1 avokado
2 limen mehu
0,5 dl vettä
1 dl korianteria
1 nippusipuli varsineen
1 pieni valkosipulin kynsi
1 jalapeno
ripaus suolaa

Kuori avokado ja poista kivi. Pilko sipuli, valkosipuli ja jalapeno. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja tahnaksi. Säilytä jääkaapissa.

Pico de Gallo

2,5 dl tomaattia pieninä kuutioina, ilman siemeniä (n. 5 tomaattia)
1 pieni sipuli
1 jalapeno
1 valkosipulin kynsi
1 dl hienonnettua korianteria
2 rkl limen mehua
ripaus suolaa

Pilko sipuli ja jalapeno pieneksi ja hienonna valkosipulin kynsi. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja anna maustua noin tunnin ennen ruokailua.

Lisäksi:
limen lohkoja
korianteria
raastettua kermajuustoa

Kokoa lämpimän tortillan päälle munakokkelia ja salsoja. Ripottele päälle kermajuustoa ja korianteria ja tirauta lopuksi hiukan limeä. Herkkua!

www.kivistossa.com