Suolaa ja hunajaa-blogin Jonna pohti tarvitseeko ihminen viittäkymmentä eri raparperipiirakan reseptiä jos joka vuosi leipoo vain muutaman piirakan. Muutaman piirakan leipominen hyödyntäen pelkästään Kivistön omaa raparperikasvustoa ei onnistuisi. Siinä mielessä kai kannattaisi satsata yhteen tosi hyvään reseptiin ja käyttää koko sato siihen. Vaihtoehtoisesti voi myös päättää perustaa uuden raparperipenkin (jo kolmatta kertaa) ja ostaa raparperit... Continue Reading →
Kivistön raparperipuskat ovat edelleen vähän laihanlaiset, mutta kyllä sieltä satoa saadaan herkkuihin, vaikka sitten hillotarpeet pitäisikin ostaa kaupasta. Siirsimme ne muutama vuosi sitten kunnon penkkiin aiemmasta ahtaasta kujasta, jossa energiaa riitti vain ohuisiin rääpäleisiin. Uusi penkki on hiukan varjoisa ja taitavat kasvit edelleen kerätä itselleen hiukan energiaa, sen verran hitaasti satomme kasvaa megalannoituksista huolimatta. Niinpä olemme... Continue Reading →
Talvisten sunnuntaiden rutiinit. Kahvia ja Hesaria, kukin omissa nurkissaan ja omiin aikoihinsa. Radio Suomi ja sunnuntaiaamun ohjelmat, kynttilöiden valo. Tässä vaiheessa vuotta kukaan ei vielä halua jäädä sunnuntaiksi mökille ja ajaa aikaisin maanantaiaamuna takaisin Helsinkiin: liian pimeää, liian hankalaa, liikaa talveen kuuluvia asioita, jotka voisi vahingossa unohtaa aamukiireissä. Ensimmäisten kahvikuppien ja Hesarin jälkeen on aamiaisen... Continue Reading →
Yht'äkkiä vain teki mieli kuivakakkua. Vuosien tauon jälkeen. Kaivoin Kivistön hyllystä Kotiruoka-opuksen ja sieltä murokakun perusohjeen. Kaikki tiikerikakkuun tarvittavat ainekset löytyivät kaapista, ja kaikkihan paranee aina pienellä sitruunatilkkasella. Niinpä raitainen kaakao-sitruunakakku tuli iloksemme - hetkiseksi. Kuivakakun kuiva kausi päättyi rytinällä, kun nelihenkinen poppoo viilteli siitä siivuja pitkin viikonloppua, kunnes jäljellä oli enää vain murusia. Sitruunainen... Continue Reading →
Kivistössä ei ole paljoa jouluteltu muuta kuin cocktailien kanssa. Viime viikonloppuna innostuin kuitenkin sen verran jouluisesta lumitunnelmasta, että päätin kokeilla ensimmäisen kerran brittien jouluherkkua mince pie'ta. Jos joskus on tätä pientä leivonnaista maistanut, tietää, ettei sillä ole juurikaan jauhelihan kanssa tekemistä vaikka täytteestä käytetäänkin nimitystä mincemeat. Alunperin piiras on tehty lampaan tai naudan lihasta, kuivatuista... Continue Reading →
Vuosi sitten tähän aikaan alkoi jo hiukan kutitella. Edessä oli häämatka Karibialle Guadeloupeen, pois talven pimeydestä. Mies vaahtosi jo hyvissä ajoin kookossorbetista, jota sai kuulemma joka tien mutkasta, ja joka oli oikeaa paikallista herkkua. Minä tuhahtelin - enhän todellakaan pidä kookoksesta missään makeassa. Bounty on pahin painajaiseni ja olen mm. menestyksekkäästi valehdellut Farangissa olevani pahasti allerginen... Continue Reading →
Nämä harmaat ja sateiset viikonloppuaamut vaativat lämmintä lohtua. Viime lauantaina nostimme kypsän pakkaspäivissä jäätyneen talvikurpitsan kasvimaalta sisään, ja tajusimme, että siitä on tehtävä sosetta heti. Se ei tulisi varastoitumaan kovin hyvin. Soseesta osa meni pakkaseen, osasta teimme aamiaispöytään keinoaurinkoa amerikkalaisten pannukakkujen muodossa. Ohjetta kävin vakoilemassa The Pioneer Womanilta, mutta hänen ylitsepursuavan runsaiden lisäkkeidensä (voita, siirappia, makeaa kermavaahtoa,... Continue Reading →
Helsingin Tullinpuomin kupeessa sijainneeseen mummolaani liittyy monia makumuistoja. Mieleen ovat jääneet mm. pitkät Oululaisen hapankorput, joista paineltiin juustosiivun avulla voimatoja sileämmälle puolelle ja nuolaistiin ne tyytyväisenä kielen päälle. Hapankorput syötiin vaarin kanssa vahaliinalla peitetyn keittiön pöydän ääressä, jonka pinnalta hän poimi murut sormenpäällän. Se oli pienestä Liisasta jostain syystä todella kiehtova tapa. Se samainen rakas pöytä ja siihen kuuluvat tuolit löytyvät muuten... Continue Reading →
Kivistön kaapissa lojui heräteostettuja jäätelövohveleita. Jäätelökonetta ei ole, eikä jäätelöä meillä juuri jakseta käsin vatkailla, joten vohvelit uhkasivat jäädä käyttämättä. Päätin keksiä niille jotain käyttöä, ja kehittelin vohveleiden täytteeksi mascarponevaahdon. Bonuksena suloisista suloisin kummityttöni oli kylässä, joten pääsin ihastuttamaan lapsosta tuutilla - hänen versiossaan oli vain mansikoita ja kermavaahtoa. Maksuksi tyttönen sai seistä mallina, ja nätisti seisoikin, vaikka pitkään... Continue Reading →
Heti, kun laskeudumme Ranskan kamaralle, alkaa armoton metsästys. Ranskikseni pistää päänsä jokaisen leipomon ovesta sisään, kurkkii jokaiseen myyntikojuun, piipahtaa jokaisessa kaupassa, kunnes saa sen, mitä etsii, täydellisen flan pâtissierin. Jättimäisen, kiinteällä vaniljakiisselillä täytetyn piirakanpalan, joka syödään suoraan kädestä haukkaamalla. Pääsiäisen aikaan leipomot pullistelivat kaikkia herkkuja niin, ettei flanille ollut jäänyt tilaa. Raukka ei saanut yhtään... Continue Reading →
Kivistössä 