Kivistön kesäklassikot: kana-halloumivartaat

Halloumivartaat2

Kivistön kesässä kaikki hyvin. Aurinko kypsyttää vadelmia kiihtyvällä tahdilla, herukat odottavat, että joku tulisi ja poimisi. Kasvimaa lupailee ennätyssatoa kesäkurpitsoista, ja kunhan pavut kerkeävät, olemme niiden kanssa vielä pulassa. Kurkut kasvavat, toisin kuin viime kesänä, ja näyttäisi siltä, että kaalikoivitsauskin olisi vähitellen ohi.

Teimme tänä vuonna kasvimaalle kunnon käytävät ja reunukset. Vaikka ulkoreunatyö odottelee vähemmän helteistä jaksoa, voin tässä kaikkien kuullen myöntää, että kasvimaa on nyt niin kaunis, että tekisi vain mieli hengata sen liepeillä ja tuijotella.

Kaiken työn ja tuijottelun lomassa pitää syödäkin. Keittiössä syntyy nyt lähinnä nopeita ja helppoja, hyväksi todettuja ruokia. Yksi tällaisista on kana-halloumivartaat, joiden alkuperäinen ohje on Donna Hayn Seasons-kirjasta. Usean vuodena jan korvasin ohjeessa olevan säilötyn sitruunan sitruunankuorella, kunnes viime talvena tein itse säilöttyjä sitruunoita. (Ne muuten ovat koukuttavia, laitan niistäkin ohjeen ylös, kunhan ehdin puutarhalta kameran ääreen.) Molempi parempi, kirjaan ohjeeseen kummatkin tavat.

Nämä vartaat riittävät helposti 6:lle, ehkäpä enemmällekin, mikäli lisukkeena on jotain ruokaisaa, kuten vaikka perunasalaattia.

Halloumivartaat1

Kana-halloumivartaat

4-6:lle

4 broilerin rintafileetä
2 pkt halloumia
2 rkl pieneksi hakattua säilöttyä sitruunaa tai puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
2 valkosipulinkynttä
3 rkl tuoretta oreganoa hienonnettuna
0,5 dl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria

Laita grillivartaat likoomaan. Leikkaa broileri ja halloumi suurehkoiksi kuutioiksi. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lavalla. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja nosta puoleksi tunniksi jääkaappiin marinoitumaan.

Varrasta broilerin- ja hallouminpalat tikkuihin väljästi ja grillaa kuumassa grillissä suoralla lämmöllä muutamien minuuttien ajan kaikilta neljältä puolelta, kunnes broileri on kypsää. Tarjoa lempisalaattisi kanssa tai esimerkiksi pitaleipien sisään kääräistynä, jogurttikastikkeella ja babypinaatin lehdillä mehevöitettynä.

ps. vartaat voi kypsentää myös paistinpannulla öljyssä.

Ja hei, kasvimaan ja puutarhan pikakuulumisia löytyy myös Kivistön Instagramista ja Facebookista.

 

Grillattu maksa

Yksinkertainen ja nopea herkku. Sitä grillattu maksa totisesti on. En tiedä voiko tätä nyt oikeastaan reseptiksi kutsuakaan, ehkä ennemminkin kehotukseksi grillata välillä muutakin kuin ribsejä.

Maksavartaat

Ostin kesän grillailuja silmälläpitäen Herrakunnan lampaalta REKO-myynnin kautta vasikan picanhaa,niskaa ja maksaa, karitsan viulun sekä laidunpossun ribsejä . Ribsit savustettiin juhannuksena ja olikin yhdet parhaista ribseistä ikinä. Maksa grillattiin viime viikonloppuna helteisen päivän illalliseksi.

Grillattu maksa (3-4 annosta)

n. 500 g naudan tai vasikan maksaa
suolaa ja mustapippuria
öljyä
(yrttejä ja sumakkia)
grillitikkuja tai -vartaita

Jos käytät puisia grillitikkuja, laita ne noin tuntia ennen grillaamista veteen likoamaan. Kuumenna grilli reiluun 200-asteeseen (suora lämpö).

  1. Poista maksasta kalvot ja siivuta se noin sentin paksuisiksi siivuiksi.
  2. Taputtele siivut kuivaksi ja ripottele pintaan kevyellä kädellä suolaa. Jos haluat, voit tässä välissä hienontaa kourallisen yrttejä ja sekoittaa ne tahnaksi oliiviöljyn ja sumakin kera.
  3. Pujottele siivut vartaisiin ja sudi ne yrttiöljyllä tai pelkällä öljyllä.
  4. Grillaa maksavartaita 2-4 minuuttia per puoli.

Maksojen kaveriksi sopii pelkkä vihersalaatti tai esim. oikein yrttinen kukkakaalikuskus. Ja lasiinhan kannattaa kaataa chiantia, sen kertoi jo Hannibal Lecterkin.

Caesar-voileipäkakku

Käsi ylös kuka tykkää voileipäkakusta! Veikkaan, että ruudun takana nousee useampi käsi. Miksi tätä herkkua ei sitten tule juuri koskaan tehtyä itse. Eihän se edes ole kovin vaivalloista, hieman aikaavievää kylläkin. Mutta suurimman osan tuosta ajasta voi käyttää nukkumiseen, joka näin kevätväsymyksen riivaamana olisi parasta ajanvietettä. Jos vain malttaisi nukkua esim. viikonloppuisin. Minä en malta, Kivistössä on aivan liikaa kaikkea kivaa puuhaa.

www.kivistossa.com

Voileipäkakkujen täytteistä ehdottomat suosikkini ovat kala ja kasvis. Vettynyt kinkkusilppu ei houkuttele minua ollenkaan. Olen jo pidemmän aikaa haaveillut voileipäkakusta ja kevään juhlia silmällä pitäen ryhdyin tuumasta toimeen. Testiin päätyi Sanna Kekäläisen Kotivinkille tekemä täydellinen voileipäkakku, joka on saanut inspiraation caesar-salaatista. Muokkasin reseptiä ihan hitusen saatavilla olevien tarvikkeiden mukaan.

Caesar-voileipäkakku (n. 12 palaa)

n. 700 g paahtoleipää (esim. 1 pkt Fazer Paahto Ruis)

Täyte:
2 valkosipulinkynttä
4 sardellifileetä
250 g savustettua nieriää
2 dl majoneesia (esim. Hellmann’s)
1 dl turkkilaista jugurttia
35 g kapriksia (1 pieni prk)
1 dl raastettua parmesaania
1 dl hienonnettua tilliä
0,5 dl hienonnettua ruohosipulia
2 kevätsipulinvartta hienonnettuna
2 tl sinappia
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
350 g pieniä katkarapuja sulatettuna

Kuorrutus:
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl turkkilaista jugurttia
valkopippuria myllystä
sitruunamehua

Koristelu:
retiisiä
versoseosta (esim. Mimi’s)
ruohosipulisilppua
parmesaanilastuja

  1. Aloita täytteen tekemisellä. Kuori ja hienonna valkosipuli sekä sardellifileet. Laita suureen kulhoon. Palastele savukala joukkoon ja lisää kaikki loput aineet paitsi katkaravut.
  2. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan, halkaisijaltaan n. 22-24 cm.
  3. Leikkaa leivistä reunat pois. Lado viipaileita pohjalle vieri viereen.
  4. Lusikoi leipien päälle puolet täytteestä ja ripottele väliin puolet katkaravuista. Laita toinen kerros leipää, täytetahnaa ja katkarapuja. Tee vielä yksi leipäkerros.
  5. Pingota kelmu vuoan päälle ja laita esim. lautanen päälle painoksi ja nosta jääkaappiin vetäytymään yön yli tai vähintään 4:ksi tunniksi.
  6. Tee voileipäkakun kuorrutus. Vatkaa tuorejuusto notkeaksi ja lisää joukkoon jugurtti. Mausta valkopippurilla, suolalla ja sitruunamehulla. Levitä kuorrutus kakun päälle rennosti palettiveitsellä tai sileällä paistinlastalla.
  7. Koristele versoilla, retiisisiivuilla, parmesaanilastuilla ja ruohosipulilla.

www.kivistossa.com

Hep! Totesimme yksissä tuumin kakkua maistellessamme, että valkosipulia oli liikaa meidän makuun. Jos siis olet yhtä herkkis kuin me, laita suosiolla ihan pieni kynsi kahden sijaan. Kaipasimme myös vähän lisää sitruunan kirpeyttä, joten seuraavalla kerralla lisään täytteeseen hieman enemmän sitruunamehua ja kuorrutteeseen raastettua sitruunankuorta. Alkuperäisessä ohjeessa oli 400 g tuorejuustoa, mutta isompi juustorasia oli 300 g, joten päädyin jatkamaan kuorrutetta jugurtilla, joka passasikin siihen hyvin.

Kevätmietteitä ja herkullista parsaa

Sardelliparsat2

Viimeksi, kun olimme Kivistössä, oli täysi talvi. Liisa ja Juha viettivät pääsiäisen tienoilla  useamman viikonlopun Ranskassa, minä olin kiireinen What’s cooking Helsingin parissa. Kivistö jäi kakkoseksi.

Pitkän poissaolon jälkeen paluun kruunasi aurinko ja lintujen kuoro. Kivistöönkin oli saapunut kevät! Lunta oli vain kaksi pikkuista lämpärettä ja tulppaaninalkujen terävät kärjet törröttivät sieltä täältä. Laitoimme Liisan kanssa syksyllä maahan sata sipulikukkaa ja nyt kuljimme pitkin vanhoja jälkiämme ihastelemassa niitä, jotka jo olivat uskaltautuneet mullan päälle.

Puutarhatöiden lista on ilahduttavan pitkä ja raksimme siitä aurinkoisen lauantain aikana paljon puuhia tehdyiksi. Talvikukat saivat kyytiä, vadelmat on leikattu ja niillä on uudet komeat ja tukevat tuet. Tänään aamulla teimme lopullisen viljelysuunnitelman kasvimaalle ja laitoimme kasvit järjestykseen syötävän kukkapenkin piirustuksiin.

Lounaaksi herkuttelimme grillatuilla parsoilla. Tämän vuoden suosikkiparsareseptini on napattu Italiasta, ja Liisa tuomitsi sen parhaaksi heti hollandaise-kastikkeen jälkeen. Tämä kannattaa siis ottaa talteen ainakin niiksi hetkiksi, kun ei jaksa vatkailla emulsiokastikkeita.

Sardelliparsat

Vihreää parsaa ja sardellivoita

4:lle

2 nippua vihreää parsaa
öljyä

Sardellivoi:
75 g voita
3 suurta tai 4 pientä sardellifileetä
1 pieni valkosipulinkynsi
4 lehteä basilikaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Lisäksi:
parmesaanilastuja

Ota voi hyvissä ajoin pehmenemään. Hienonna sardelli ja basilika ja hienonna tai raasta valkosipuli. Sekoita kaikki ainekset pehmeään voihin ja nosta jääkaappiin maustumaan ja kovettumaan.

Napsauta parsojen kova pää pois. Öljyä parsat kevyesti ja grillaa tai paahda ne uunissa. Grillissä ne vaativat suoralla lämmöllä 3-4 minuuttia per puoli. Halsteri tai parsarivistön päiden läpi työnnetyt tikut auttavat kääntämään parsat ilman, että ne tippuvat grillin ritilän väleistä hiilille. 225-asteisessa uunissa taas riittää 12-15 minuuttia.

Nosta kuumat parsat vadille ja leikkaa päälle maustevoi. Höylää ruoan kruunuksi runsaasti parmesaanilastuja. Voin määrä saattaa tuntua hurjalta, mutta uskokaapa vain, joka tippa menee viimeistään siinä vaiheessa, kun seurue taistelee leivänpaloilla aseistettuna tyhjentyneen vadin pyyhkimisestä.

Vinkki 1: Sardelli löytyy kaupan kylmähyllystä öljyyn säilöttynä yleensä pienestä lasipurkista. Jos englanninkielisessä reseptissä käytetään anchovya tai ranskaksi anchoisia, on kyse tästä kalasta, ei Janssonin kiusaus -anjoviksesta! Parhaan sardellin olen löytänyt Hella&Herkusta, jos visiteeraatte, kannattaa ottaa purkillinen matkaan.

Vinkki 2: Kannattaa valita oikeasti pieni valkosipulinkynsi, raaka valkosipuli voi olla hurja, jos sitä on liikaa. Jos tarjolla on vain suuria, käytä puolikas.

 

Syömään! Nopea kasviskeitto

SYÖMÄÄN_keitto

Syömään!-sarjamme on kokoelma helppoja arkiruokia tai nopsia viikonloppulounaita, jotka eivät kaipaa erikoiskaupoissa ostostelua eivätkä tuntien hauduttelua. Tämänkertainen kikherne-fenkoli-purjokeitto on pikainen herkku, joka valmistuu nopeammin kuin osaisi mausta kuvitella.

Alkuperäinen ohje on samaisesta Polpo-keittokirjasta kuin veriappelsiini-camparikakkukin. Kirjassa keitto tehdään kuivatuista kikherneistä, mutta sellaiseen ei Syömään!-resepteissä ole aikaa. Niinpä muunsin ohjeen purkkikikherneille sopivaksi.

Tämä keitto on testattu useampaan kertaan arjen hässäköissä ja sopparakkaus vain kasvaa. Keittoon on helppo upottaa vaikkapa kaapissa seisovat uunibroilerin rippeet tai muunnella yrtein, mm. kourallinen kirveliä sopii sekaan mukavasti.

Syömään_keitto2

Kikherne-fenkoli-purjokeitto

4:lle
2 pientä purjoa (valkoiset osat)
2 salottisipulia
1 suuri tai 2 pientä fenkolia kova keskiosa poistettuna
2 tölkkiä kikherneitä
1 litra kanalientä
n. 1 rkl sitruunamehua
oliiviöljyä
mustapippuria
(suolaa)

Leikkaa purjo, salotti ja fenkoli ohuiksi viipaleiksi. Kuullota paksupohjaisessa kattilassa viipaleita oliiviöljyssä miedolla lämmöllä noin 10 minuutta, kunnes ne ovat rentoja ja läpikuultavia. Kuumenna samalla kanaliemi.

Lisää kanaliemi ja kikherneet ja keitä 5 minuuttia. Ota noin 1/4 herne-purjo-fenkoliseoksesta sivuun ja soseuta keitto. Lisää sitruunamehu, mustapippuria ja suolaa, mikäli tarpeen. Sekoita syrjäänottamasi sattumat takaisin keittoon, kuumenna nopeasti ja tarjoa heti.

 

 

Persialainen lammaspiiras

Pääsiäiseen on enää vain muutama viikko aikaa. En totta puhuen suonut ajatustakaan pääsiäisen ruokasuunnittelulle tätä lammaspiirasta tehdessäni. Tajusin sen sopivan tulevaan juhlapyhään vasta, kun naputtelin otsikon paikalleen.

www.kivistossa.com

Vietämme tänäkin vuonna pääsiäisen Ranskassa, joten mitään perinteistä pääsiäiskattausta ei ole tiedossa. Perinteitä kunnioittaen lupaamme nauttia viiniä ja juustoja niin, että napa paukkuu. Tällä kertaa suuntaamme viinialueiden sijaan siiderin ja calvadoksen kotiseudulle Normandiaan, joten voi olla, että paritamme juustot sittenkin siiderin kylkeen.

Persialaisen lammaspiiraan resepti on Lantliv Mat & Vinin vuoden ensimmäisestä numerosta, jota hehkutinkin jo täällä veriaplarimehu-postauksessa. Resepti on Jamie Oliverin käsialaa ja löytyy myös kirjasta Jamie – Familjens favoriter. Suluissa omat muutokseni ja lisäykset reseptiin käytössä olleiden raaka-aineiden mukaan.

Persialainen lammaspiiras (n. 6:lle)

n. 2 dl oliiviöljyä
4 valkosipulinkynttä
2 keltasipulia (2 salottisipuli + 4 kevätsipulinvartta)
2-3 sellerinvartta
1/2 tl kurkumaa
ripaus kanelia
1 tl juustokuminaa
600 gr lampaan jauhelihaa (400 gr karitsa + 200 gr nauta)
100 gr kuivattuja karpaloita tai rusinoita (60 gr karpaloita)
300 gr kukkakaalia
suolaa ja mustapippuria
2,5 dl jugurttia
(kourallinen tuoretta minttua)
(paahdettuja pinjansiemeniä)
270 gr filotaikinaa (ota paketin ohjeen mukaan sulamaan ajoissa)
juustokuminan siemeniä (unikonsiemeniä)

Laita uuni lämpiämään 180-asteeseen. Kuori valkosipulinkynnet ja siivuta ohuelti. Kuori sipulit ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Siivuta myös sellerinvarret ohuelti. Pilko kukkakaalin kukinnot pienemmiksi.

Kuumenna muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä suuressa korkealaitaisessa paistokasarissa keskilämmöllä. Lisää valkosipuli, sipuli, selleri, kurkuma, kaneli ja juustokumina. Paista 10-15 minuuttia välillä käännellen kunnes vihannekset ovat pehmeitä. Kaada seos kulhoon odottamaan.

Lisää lämpöä ja ruskista samassa kasarissa jauheliha. Murustele kypsä jauheliha lastalla melko pieneksi*.  Lisää selleri-sipuliseos, karpalot, kukkakaali ja 2 dl vettä. Anna porista kunnes kaikki vesi on haihtunut. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita mukaan jugurtti. Maista ja lisää tarvittessa mausteita. Anna jäähtyä hetken.

Ennen kuin aloitat filotaikinan kanssa räpeltämisen (koska sitähän se tuppaa olemaan), kostuta keittiöpyyhe, johon voit kääräistä taikinarullan sillä välin, kun teet kerroksia vuokaan.

Käytin n. 20*30 cm kokoista suorakaiteen mallista vuokaa, mutta voit yhtä hyvin käyttää pyöreää vuokaa. Laita vuuan pohjalle yksi filolehti. Taikina saa tulla reilusti reunojen yli. Penslaa filolehti oliiviöljyllä. Lisää uusi kerros ja toista voitelu, kunnes olet käyttänyt ohjeen mukaisen määrän filolehtiä (minulla meinasi mennä koko 400 gramman paketti, kun paniikissa sudin menemään). Lisää vuokaan täyte ja taittele reunat täytteen päälle. Penslaa vielä huolellisesti oliiviöljyllä ja ripottele pintaan halutessasi juustokuminan siemeniä. Paista n. 40 minuuttia kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

www.kivistossa.com

Laitoin alkuperäistä ohjetta pienemmän määrän karpaloita ja ne toivat täytteeseen siltikin yllättävän paljon makeutta. Jos et siis pidä suolaisen ja makean yhdistelmästä voit hyvin jättää ne kokonaan pois. Tarjoa piiras siinä tapauksessa esim. granaattiomenansiemenillä maustetulla vihersalaatilla. Siitä saa mukavaa makean hapanta tasapainoa makuihin.

*Paistoin jauhelihan kahdessa erässä ja kaadoin pannulle kertyneen rasvan pois ennen vihannesten lisäämistä.

 

Ragu bianco

Kokkausvuosi 2016 ei ole vielä toistaiseksi tuonut minulle suuria onnistumisia. Etenkään niiden reseptien osalta, joita on ollut tarkoitus julkaista täällä blogin puolella. Joitakin viikonloppuja sitten olin oikein innoissani tästä ragu biancosta, jonka reseptistä nappasin kuvan siskon Aglio e olio -kirjasta. Ensimmäinen yritys päätyi pelastusoperaation jälkeen lähes kokonaisuudessaan kompostiin, sillä rasvassa lilluva sitkeähkö liha ei houkutellut syömään.

www.kivistossa.com

Virheistä voi onneksi oppia ja halusin antaa ragulle vielä toisen mahdollisuuden käyttämällä vähärasvaisempaa lihaa kuin ensiyritystä varten ostettu osso bucco, joka päätyi myös näihin tämän postauksen kuviin. Toisella kerralla valitsimme lihaksi mukavat palat luutonta naudanrintaa ja -lapaa.

www.kivistossa.com

Aglio e olio -kirjan resepti on hyvin suurpiirteinen. Ohjeessa vihannekset freesattiin ensin ja liha lisättiin vasta sitten. Haudutusaikakin oli vain 45 minuuttia. Ensimmäisen kerran vahingosta viisastuneina kokkasin reseptin hieman eri tavalla. Ohje on on noin neljälle nälkäiselle ruokailijalle.

Ota liha jääkaapista lämpiämään. Poista kalvot ja leikkaa sopivan kokoisiksi kuutioiksi. Meillä kuutiot olivat n. 2-3 cm kanttiinsa. Kuumenna padassa tai painekattilassa tilkka oliiviöljyä. Ruskista lihat ja lisää sitten lihalientä niin, että ne juuri ja juuri peittyvät. Säädä painekattilassa paine lähes täysille ja kypsennä lihoja reilun tunnin verran. Jos käytät tavallista pataa tai paistokasaria, keitä lihaa noin 2 tuntia kannen alla kunnes se on mureaa.

Lihan kypsyessä puolita fenkolit ja irrota uloin kuori jos se on kärsineen näköinen. Poista kova kanta ja siivuta ohuiksi viipaleiksi. Siivuta myös sellerin varret ja sipulit. Kun liha alkaa olla kypsää, kuumenna paistinpannussa tilkka oliiviöljyä ja freesaa vihanneksia muutaman minuutin ajan. Lisää sitten valkoviini (n. 0,5-1 dl) ja anna kiehahtaa. Kaada vihannekset kattilaan/pataan ja anna muhia ilman kantta keskilämmöllä vielä n. 20 minuuttia. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tarjoa muhevan makuinen ragu haluamasi pastan ja parmesanin kera.

 

Karitsapiiras libanonilaisittain

www.kivistossa.com Lebanese Lamb Tart by Delicious MagazineTämä piiras on makuhermot tyydyttävä yhdistelmä lämpöisillä mausteilla ryyditettyä karitsaa, chilin tulisuutta ja granaattiomenasiirapin happoisuutta. Helppotekoinen ja nopea piiras tehdään valmiiseen lehtitaikinapohjaan ja syödään sellaisenaan tai sitruunamehulla ja mintulla maustetun vihreän salaatin seurana.

Ohje on lähes suoraan Delicious-lehdestä, jossa piiras on tehty yhteen suureen lehtitaikinalevyyn. Piiraan täytettä ei ole sidottu millään, joten suuren piiraan leikkaaminen voi olla hankalaa. Siksi päädyin tekemään ruokailijoille henkilökohtaiset annokset pienistä lehtitaikinalevyistä.

Alkuperäisessä ohjeessa käytetään lammasta, mutta lampaan jauhelihaa on hiukan hankala näiltä leveysasteilta löytää, ja kyllä piiras karitsallakin herkulta maistui. Jos sinä satut löytämään lammasta, kokeile ihmeessä! Tuoreita yrttejä ei tässä ruoassa voi olla liikaa, ja ruukkuyrtit alkavat valitettavasti olla näin marraskuussa aika kitukasvuisia. Jos et löydä tuuheita yksilöitä, ota yrttejä suosiolla kahdet ruukut.

Karitsapiiras

4:lle

4 lehtitaikinalevyä
1 muna
1 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
500 g lampaan tai karitsan jauhelihaa
1 chili
2 rkl granaattiomenasiirappia (löytyy marketeista helpoimmin venäläisen ruoan hyllystä)
2 tl jauhettua maustepippuria
1 tl kanelia
25 g pinjansiemeniä
2 dl kuumaa kanalientä
1 tuuhea ruukku lehtipersiljaa hienonnettuna (jätä hiukan koristeeksi)
1 tuuhea ruukku korianteria hienonnettuna

Päälle:
granaattiomenan siemeniä
1 chili viipaloituna
lehtipersiljaa

Tee lehtitaikinalevyihin veitsellä viillot noin 1,5 cm päähän reunoista. Rei’itä keskiosa haarukalla, vatkaa munan rakenne rikki ja voitele levyt munalla. Alkuperäisessä ohjeessa varoiteltiin voitelemasta viiltojen päältä, jotta reunat pääsevät nousemaan. Minä en tietenkään jaksanut lukea ohjetta kunnolla ja huitelin reippaasti koko levyt. Ei se kohoamista estänyt, mutta jos haluat ottaa varman päälle, varo viiltoja. Paista taikinalevyjä 180 asteessa 10-15 minuuttia, kunnes reunat alkavat ruskistua. Jätä odottamaan.

Paahda pinjansiemeniä hetki kuivalla pannulla. Poista chilistä kanta, siemenet ja valkoiset kalvot ja hienonna. Hienonna sipuli ja kuullota chilin kanssa paistokasarissa tai suurella pannulla öljyssä. Nosta sipuli lautaselle odottamaan ja paista jauheliha muutamassa erässä. Kaada kaikki liha, sipuli ja chili kasariin ja mausta granaattiomenasiirapilla, kanelilla ja maustepippurilla. Lisää pinjansiemenet ja kuuma kanaliemi. Hauduta noin 10 minuuttia, kunnes seos ei ole enää kosteaa.

Sekoita jauhelihaan hienonnetut yrtit ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa, tarve riippuu kanaliemen suolaisuudesta – minä laitoin lisää noin 0,5 tl.

Nosta jauhelihaseos neljälle taikinapohjalle ja paista 180-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Nosta lautasille ja koristele granaattiomenansiemenillä, chilirenkailla ja lehtipersiljalla.

Ps. Ohjeesta saa myös 8 kpl pientä piirasta vaikka pikkujoulun buffapöytään!

 

Palsternakkahummus

Pelkästään viimeisen vuorokauden aikana olen törmännyt ainakin kahteen uuteen hummusreseptiin. Masutoaitemun Riitta oli leiponut ihanan kuuloista italialaista hummusleipää, la farinataa ja Suvi sur le vif instasi papuhummuksen, jonka kanssa voisin kuvitella tuhoavani kokonaisen leivän. Muitakin versioita on hummuksesta somessa näkynyt, joten laitanpa minäkin lusikkani tähän ihanaan ruokaisaan tahnaan.

www.kivistossa.com

Kivistön palsternakkasato oli erittäin hyvä. Jopa niin hyvä, ettei vieressä kasvaneilla, Marin huolella siemenestä kasvattamilla purjoilla ollut oikein mahdollisuuksia. Palsternakkojen varret kohosivat vehreiksi ja korkeiksi tukahduttaen alleen jopa sitkeän samettikukan. Ensi vuonna olemme taas viisaampia.

Tämmä hummus sopii tosi hyvin tarjottavaksi lämpimänä. Me paistoimme kylkeen suppilovahveroita, salottisipulia ja salvianlehtiä voissa sekä ihanaa hirviryynimakkaraa, jota saa vain näin syksyisin lähikaupastamme.

www.kivistossa.com

Palsternakkahummus (4-6 annosta)

n. 1 kg palsternakkaa
vajaa dl tahinia
vajaa dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulinkynsi
n. 0,5 tl suolaa
mustapippuria

Laita vesi kiehumaan kattilaan. Kuori palsternakat ja pilko tasakokoisiksi paloiksi. Mausta vesi suolalla ja laita palsternakat veteen, kun se kiehuu ja keitä kypsiksi. Ota talteen1 dl keitinlientä. Valuta vesi pois palsternakoista ja kaada ne tehosekoittimen kulhoon. Lisää mukaan tahini, oliiviöljy, sitruunankuoriraaste ja -mehu sekä valkosipulinkynsi. Aja sileäksi tahnaksi, lisää tarvittaessa keitinvettä notkistaaksesi tahnaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Lisäksi esim:
n. 1/2 litraa suppilovahveroita per ruokailija
1-2 salottisipulia
3-4 salvianlehteä per ruokailija
voita paistamiseen
hirviryynimakkaraa

Ei kai sitä paremmin voi sanoa kuin, että tässä on kyllä syksy lautasella. Annoksesta riittää hyvin neljälle nälkäiselle lounaaksi tai useammalle lisukkeeksi. Suosittelen käyttämään vaaleaa tahinia, jotta hummuksen väri pysyy mahdollisimman kauniina ja vaaleana. Valkosipulia sopii lisätä oman maun mukaan, minä tykkään, että se maistuu hummuksessa ihan vain häivähdyksenä.

www.kivistossa.com

Kaksi klassikkoa

– ranskalainen sipulikeitto ja Le Creuset’n valurautapata

Le Creuset_sipulityhteistyössä Le Creuset

Kasvimaalle sai jäädä kasvamaan enää sitkeimmät pakkasensietäjät, kun viime viikonloppuna kerättiin satoa talteen. Kasvihuone tyhjennettiin tomaateista ja chileistä ja pelargoniat pelastettiin kuistille. Muutamat kesäkukat kannettiin talvehdittamiskokeiluun navetan nurkkaan. Aamuisin sormet palelee ilman hanskoja, myönnettävä se on: kasvukausi on päättynyt.

Lauantaina oli vielä auringossa lämpöistä. Niinpä siirsimme kokkaus- ja ruokailupisteen ulos tehdäksemme tuhdin ja syksyisen ranskalaisen klassikkokeiton soupe a l’oignonin. Koska Kivistössä ollaan enemmän ja vähemmän kallellaan kaikkeen ranskalaiseen yhdestä puolisosta lähtien, klassikko keiteltiin toisessa suuresti rakastamassamme klassikossa, Le Creuset’n emalipinnoitetussa valurautapadassa.

Le Creuset_Sipulikeitto

Le Creuset viettää tänä vuonna juhlavuotta: ensimmäiset padat valmistuivat 90 vuotta sitten. Valurautapadat tehdään edelleen yhtiön valimolla Ranskassa ja ensimmäisen padan  tuttu pirteä oranssinkeltainen väri on yhä tuotannossa. Huolella valmistetut padat kulkevat kymmenien käsiparien kautta, jotka varmistavat, että maailmalle lähtee laatua.

Huolella tehdään myös ranskalainen sipulikeitto, jos mielii sellaista, millainen sen kuuluukin olla: karamellisen makea ja sopivan suolainen, tuhti ja samettinen. Keiton yksiselitteisesti tärkein raaka-aine on aika. Jos siinä oikoo, tulos on lähinnä keskinkertainen. Toiseksi tärkeintä on raaka-aineiden laatu: muutaman raaka-aineen listassa kaiken täytyy olla kunnollista, huonoa laatua ei oikein saa peitettyä millään.

Valitse siis valmis liemi hyvin tarkkaan (me käytämme nykyään lähes ainoastaan espanjalaisia liemiä, joita saa Hella&Herkusta) tai tai tee se itse. Lihaliemikuutiolla saa lihaliemikuution makuista keittoa, ja helposti liian suolaista. Jos käytät fondeja (tässä en suosittelisi edes niitä), maistele leimi itse, älä luota pullon mittasuhteisiin.

Ja miten välttyy kyyneliltä, kun pilkkoo kilon sipulia? Onhan noita niksejä, mutta minä luotan ainoastaan yhteen: kunnollinen vastateroitettu veitsi ei murskaa soluja, ja silmiä piinaavia höyryjä on vähemmän.

Le Creuset_gratinointi

Ranskalainen sipulikeitto

4-6:lle

1 kg sipulia
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl voita
1 tl suolaa
1 tl sokeria
mustapippuria myllystä
3 rkl vehnäjauhoja
1,5 litraa liha- tai kasvislientä
2 oksaa tuoretta timnjamia
0,5 dl konjakkia

2 viipaletta patonkia/syöjä
100-150 g raastettua gruyere-juustoa

Leikkaa sipulit pitkittäin halki ja kuori. Leikkaa puolikas vielä halki niin, että sipuli jää kannastaan kiinni ja viipaloi ohueksi.

Kuumenna padassa öljyä ja voita, kunnes voi on sulanut ja lopettanut kuplimisen. Lisää sipulit ja kääntele rasvassa. Laita kansi päälle ja hauduta matalalla lämmöllä 15 minuuttia.

Sekoita pehmenneeseen sipuliin suola ja sokeri ja rouhi mukaan runsaalla kädellä mustapippuria. Hauduta ilman kantta keskilämmöllä 45-60 minuuttia, kunnes sipuli on karamellisoitunut hennon vaaleanruskeaksi. Älä missään nimessä ruskista sipulia, se tekee keitosta kitkerää. Niinpä tämän tunnin täytyy malttaa seistä padan lähettyvillä ja sekoitella tasaisin väliajoin. Jos sipulit uhkaavat tarttua pohjaan, vähennä lämpöä.

Noin tunnin päästä padan pohjalla on pehmeä ja tuoksuva sipulimassa. Sekoita siihen vehnäjauhot ja kaada päälle kuuma liemi ja timjaminoksat. Kiehauta ja anna kuplia matalalla lämmöllä kannen alla vielä yksi tunti. Lisää lopuksi konjakki ja kiehauta.

Sillä aikaa, kun keitto hautuu, lämmitä uuni 250 asteeseen. Paahda patonkiviipaleet uunissa ruskeiksi ja raasta juusto. Annostele kuuma keitto uuninkestäviin keittokulhoihin, nosta jokaisen päälle kaksi patonkiviipaletta ja runsaasti juustoraastetta. Gratinoi keittoja uunissa n. 15 minuuttia, kunnes juusto on ruskistunut. Nautiskele hyvän burgundilaisen valkoisen kanssa!

ps. Pysy kanavalla, loppukuusta tarjolla aikas ihana Le Creuset-arvonta!

Le_creuset_sipulikeitto valmis

Le Creuset’n juhlavuoden verkkosivut ja mm. ihania ranskalaisia resptejä
Le Creuset’n Facebook