Yksinkertaisuuden ylistys

Istun Kivistön kuistilla ja käyn läpi kameran muistikortteja. On pitänyt sataa jo pari päivää, mutta aurinko on useimmiten ottanut sateesta voiton. Nytkin paistaa, kasvimaa kaipaisi kuopsuttamista ja pieni tuuli pitäisi pahimmat hyttykset loitolla. En kuitenkaan malta, olen niin inspiroitunut kortilta löytyneistä kuvista.

Olen kuvaillut ja kirjoitellut reseptejä paljon ylös kevään mittaan. Puutarhastakin on paljon kerrottavaa, kun vain oppisi puutarhabloggauksen jalon taidon. Se on niin erilaista kuin ruokakirjoittaminen; jutuista tahtoo tulla kilometrin pituisia jaaritteluja, eikä innoissaan oikein osaa karsia.

Tänään oli tarkoituksenani aloittaa kuvavarastoista poimittu Kivistön kesäklassikot-minisarja, mutta inspiraatiovoiton vei taannoinen iltaruoka, jonka ei edes ollut tarkoitus päätyä blogattavaksi.

Nyt tuntuu olevan tapana listata keittokirjoja, jotka ovat niin hyviä, että ne haluaa kokata kokonaan läpi. Jos listaisin, laittaisin listalleni Nigel Slaterin The Kitchen Diaries III:n. Rakastan sitä, miten Slater rakentaa reseptinsä ja maailmansa kirjoissaan. Yksinkertaista ruokaa, muutamia hyviä raaka-aineita, puhtaita makuja. (Todellisuudessa en tekisi kirjasta kaikkia kakkuja ja torttuja, sillä epäilen, että näistä läpikokattavista keittokirjoista oikeasti on tarkoitus ihan jokainen resepti kokata. Ainakin minä huijaisin hitusen.)

Kirjaa lukiessani olen tajunnut, että yksinkertaistaminen on oikeastaan uskaltamista. Mitä vähemmän raaka-aineita, sitä paljastavampaa, osaako todella rakentaa hyviä reseptejä, kokata hyviä ruokia. Ruoan sielu on helppo piilottaa monien makukerrosten ja komponettien alle.

Siispä: yhä parempia reseptejä yhä yksinkertaisemmin Slaterin innoittamana, siinä minulle tavoitetta. Aloitan harjoitteluni kokkaamalla keittiöpäiväkirjasta tomaatti-papusalaatin. Slater käyttää alkuperäisessä ohjeessaan useita erilaisia papuja, minulla on laatikossa vain voipapuja. Ehkäpä hän ei pahastu.

Tomaatti-papusalaatti

Tomaatti-voipapusalaatti ja ricottaa

2-3:lle

300 g kuivattuja voipapuja tai/ja esimerkiksi cannellini- ja borlottipapuja*
2 laakerinlehteä
2 suurta oksaa rosmariinia
4 kypsää kesätomaattia
6 kirsikkatomaattia
0,5 dl oliiviöljyä
kourallinen silopersiljaa karkeasti silputtuna
suolaa ja mustapippuria
100 g ricottaa

Liota papuja yön ajan runsaassa kylmässä vedessä. Seuraavana päivänä laita pavut kattilaan runsaaseen veteen ja kuumenna kiehuvaksi. Kuori vaahto pois ja vähennä lämpöä niin, että pavut kiehuvat keveästi. Lisää laakerinlehdet. Keitä 45-60 minuttia, kunnes pavut ovat kypsiä, mutta eivät rikkimenevän pehmeitä. Lisää keitinveteen suola vasta noin 30 minuutin keittämisen jälkeen, ettei suola koveta kypsyviä papuja. Valuta kypsät pavut.

Huom! Jos keität erilaisia papuja, liota ja keitä kukin paputyyppi erikseen, koska keittoajat vaihtelevat hurjasti riippuen pavuista ja myös siitä, kuinka kauan ne ovat olleet kuivattuina tai koska ne on kerätty.

Kuumenna syvällä pannulla oliiviöljy ja rosmariinin oksat. Lisää pannulle tomaatit ja kypsennä kannen alla noin 15 minuuttia, kunnes tomaatit alkavat hiukan halkeilla. Ravistele pannua muutaman kerran kypsymisen aikana. Lisää pannulle pavut ja persilja, mausta suolalla ja pippurilla ja kääntele varovasti sekaisin. Lisää annosten päälle ricottanokareita ja tarjoa leivän kanssa.

*Reseptiä voi nopeuttaa käyttämällä purkkipapuja ja huuhtomalla ne ennen pannulle lisäämistä. Kääntele silloin erityisen varovasti, purkkipapujen rakenne on pehmeämpi kuin tällä ohjeella keitettyjen.