Kesäkurpitsasadon selättämistä

Kesäkurpitsapensaiden juurella kurkkii harva se päivä syöntikokoisia vihanneksia. Varo vaan, jos ajattelet noukkivasi ne ruoaksi seuraavana päivänä: yön aikana ne paisuvat ihan ilkeyttään kolmanneksen lisää ja saat ruokittua enemmän suita kuin tarvis olisi.

Kasvattelemme vakikesäkurpitsana vihreää, pyöreää Eight ball-kurpitsaa, joka on parhaimmillaan raakana salaateissa – raakana muutenkin pidän kesäkurpitsasta eniten, kypsennettynä se on minusta helposti tylsä. Kasipallon kaverina on tänäkin vuonna keltainen pitkulainen, kiinteä ja rapea Atena Polka. Niiden kahden satoa on noin kuukauden päivät kulutettu ahkerasti ja annettu poiskin kaikille vieraille, jotka vain ovat niitä vastaan ottaneet.

kasipallo Pohdiskelimme, että jos muillakin on samankaltainen positiivinen ongelma suursadosta, voisimme listata meidän tämän vuoden suosikkejamme – helppoja ja nopeita lisäkesalaatteja. Samalla poimimme mukaan muutaman vanhan hyvän sekä pari kiinnostavaa muualta. Kertokaapas tekin, miten käytätte kesäkurpitsasatoa, tulee sitä sitten kasvimaalta tai kaupan tiskiltä!

Kesäkurpitsa-carpaccio

Tarvitset: ohueksi viipaloitua kesäkurpitsaa (isosta kurpitsasta on hyvä ottaa siemenet pois ennen siivutusta), oliiviöljyä, sitruunamehua, raastettua parmesaani-juustoa, ripauksen suolaa ja mustapippuria.

Tee näin: levitä viipaleet ohuelti vadille. Purista päälle runsaasti sitruunamehua, valuta oliiviöljyä ja mausta suolalla. Raasta kesäkurpitsoille juuri ennen tarjoilua reilulla kädellä parmesaania ja kierittele myllystä mustapippuria.

(Hihii, kurpizakarpazo!)

Kesäkurpitsa-slaw

Tarvitset: muutaman kesäkurpitsan, kepasipulin varsineen, turkkilaista jugurttia, sitruunamehua, tahinia, suolaa ja mustapippuria. Hyvä apuväline on esim. julienne-rauta.

Tee näin: Suikaloi kesäkurpitsat siemenosaa lukuunottamatta ohuiksi joko veitsellä, mandoliinilla tai julienne-raudalla. Viipaloi sipuli ja varret ohuiksi ja sekoita kesäkurpitsasuikaleiden kanssa.

Sekoita kastike 1 dl:sta jugurttia, 2 rkl:sta tahinia ja 1/2 sitruunan mehusta. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kurpitsasuikaleisiin ja anna maustua hetki.

Kesäkurpitsa-fetasalaatti

Tarvitset: muutaman kesäkurpitsan, puolikkaan fetalevyn, tilliä, minttua, sitruunamehua tai valkoviinietikkaa, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Tee näin: Kuutioi kesäkurpitsat, hienonna kourallinen tilliä ja muutamakymmenen mintun lehteä. Sekoita yrtit ja kurpitsa salaattikulhossa ja murenna päälle feta.

Sekoita kastikkeeseen 2 rkl oliiviöljyä ja puolikkaan sitruunan mehu tai 2 rkl valkoviinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja kaada salaatin päälle.

Kesäkurpitsa1

Muita ihania ja omia vanhoja

Hyväksi havaittu Smitten Kitchenin kesäkurpitsapitsa (hihii, kur-pitsapitsa!), jonka nimeäisimme ehkä paremminkin suolaiseksi piirakaksi kuin pitsaksi, mutta joka maistui hyvältä yhtä kaikki.

Fannin ja Kanelin Tiinan vastajulkaistu, uutuuskirjasta testiin poimittu kesäkurpitsapasta, jota varmasti tehdään meillä piakkoin.

Lisukkeeksi tai hampparin väliin Kivistön keittiöstä pikapikkelöidyt kesäkurpitsat tai kesäkurpitsasalsa.

Liisan sympaattinen ristikkopiiras.

 

Advertisements

Caesar-voileipäkakku

Käsi ylös kuka tykkää voileipäkakusta! Veikkaan, että ruudun takana nousee useampi käsi. Miksi tätä herkkua ei sitten tule juuri koskaan tehtyä itse. Eihän se edes ole kovin vaivalloista, hieman aikaavievää kylläkin. Mutta suurimman osan tuosta ajasta voi käyttää nukkumiseen, joka näin kevätväsymyksen riivaamana olisi parasta ajanvietettä. Jos vain malttaisi nukkua esim. viikonloppuisin. Minä en malta, Kivistössä on aivan liikaa kaikkea kivaa puuhaa.

www.kivistossa.com

Voileipäkakkujen täytteistä ehdottomat suosikkini ovat kala ja kasvis. Vettynyt kinkkusilppu ei houkuttele minua ollenkaan. Olen jo pidemmän aikaa haaveillut voileipäkakusta ja kevään juhlia silmällä pitäen ryhdyin tuumasta toimeen. Testiin päätyi Sanna Kekäläisen Kotivinkille tekemä täydellinen voileipäkakku, joka on saanut inspiraation caesar-salaatista. Muokkasin reseptiä ihan hitusen saatavilla olevien tarvikkeiden mukaan.

Caesar-voileipäkakku (n. 12 palaa)

n. 700 g paahtoleipää (esim. 1 pkt Fazer Paahto Ruis)

Täyte:
2 valkosipulinkynttä
4 sardellifileetä
250 g savustettua nieriää
2 dl majoneesia (esim. Hellmann’s)
1 dl turkkilaista jugurttia
35 g kapriksia (1 pieni prk)
1 dl raastettua parmesaania
1 dl hienonnettua tilliä
0,5 dl hienonnettua ruohosipulia
2 kevätsipulinvartta hienonnettuna
2 tl sinappia
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
350 g pieniä katkarapuja sulatettuna

Kuorrutus:
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl turkkilaista jugurttia
valkopippuria myllystä
sitruunamehua

Koristelu:
retiisiä
versoseosta (esim. Mimi’s)
ruohosipulisilppua
parmesaanilastuja

  1. Aloita täytteen tekemisellä. Kuori ja hienonna valkosipuli sekä sardellifileet. Laita suureen kulhoon. Palastele savukala joukkoon ja lisää kaikki loput aineet paitsi katkaravut.
  2. Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan, halkaisijaltaan n. 22-24 cm.
  3. Leikkaa leivistä reunat pois. Lado viipaileita pohjalle vieri viereen.
  4. Lusikoi leipien päälle puolet täytteestä ja ripottele väliin puolet katkaravuista. Laita toinen kerros leipää, täytetahnaa ja katkarapuja. Tee vielä yksi leipäkerros.
  5. Pingota kelmu vuoan päälle ja laita esim. lautanen päälle painoksi ja nosta jääkaappiin vetäytymään yön yli tai vähintään 4:ksi tunniksi.
  6. Tee voileipäkakun kuorrutus. Vatkaa tuorejuusto notkeaksi ja lisää joukkoon jugurtti. Mausta valkopippurilla, suolalla ja sitruunamehulla. Levitä kuorrutus kakun päälle rennosti palettiveitsellä tai sileällä paistinlastalla.
  7. Koristele versoilla, retiisisiivuilla, parmesaanilastuilla ja ruohosipulilla.

www.kivistossa.com

Hep! Totesimme yksissä tuumin kakkua maistellessamme, että valkosipulia oli liikaa meidän makuun. Jos siis olet yhtä herkkis kuin me, laita suosiolla ihan pieni kynsi kahden sijaan. Kaipasimme myös vähän lisää sitruunan kirpeyttä, joten seuraavalla kerralla lisään täytteeseen hieman enemmän sitruunamehua ja kuorrutteeseen raastettua sitruunankuorta. Alkuperäisessä ohjeessa oli 400 g tuorejuustoa, mutta isompi juustorasia oli 300 g, joten päädyin jatkamaan kuorrutetta jugurtilla, joka passasikin siihen hyvin.

Palsternakkahummus

Pelkästään viimeisen vuorokauden aikana olen törmännyt ainakin kahteen uuteen hummusreseptiin. Masutoaitemun Riitta oli leiponut ihanan kuuloista italialaista hummusleipää, la farinataa ja Suvi sur le vif instasi papuhummuksen, jonka kanssa voisin kuvitella tuhoavani kokonaisen leivän. Muitakin versioita on hummuksesta somessa näkynyt, joten laitanpa minäkin lusikkani tähän ihanaan ruokaisaan tahnaan.

www.kivistossa.com

Kivistön palsternakkasato oli erittäin hyvä. Jopa niin hyvä, ettei vieressä kasvaneilla, Marin huolella siemenestä kasvattamilla purjoilla ollut oikein mahdollisuuksia. Palsternakkojen varret kohosivat vehreiksi ja korkeiksi tukahduttaen alleen jopa sitkeän samettikukan. Ensi vuonna olemme taas viisaampia.

Tämmä hummus sopii tosi hyvin tarjottavaksi lämpimänä. Me paistoimme kylkeen suppilovahveroita, salottisipulia ja salvianlehtiä voissa sekä ihanaa hirviryynimakkaraa, jota saa vain näin syksyisin lähikaupastamme.

www.kivistossa.com

Palsternakkahummus (4-6 annosta)

n. 1 kg palsternakkaa
vajaa dl tahinia
vajaa dl oliiviöljyä
1/2 sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulinkynsi
n. 0,5 tl suolaa
mustapippuria

Laita vesi kiehumaan kattilaan. Kuori palsternakat ja pilko tasakokoisiksi paloiksi. Mausta vesi suolalla ja laita palsternakat veteen, kun se kiehuu ja keitä kypsiksi. Ota talteen1 dl keitinlientä. Valuta vesi pois palsternakoista ja kaada ne tehosekoittimen kulhoon. Lisää mukaan tahini, oliiviöljy, sitruunankuoriraaste ja -mehu sekä valkosipulinkynsi. Aja sileäksi tahnaksi, lisää tarvittaessa keitinvettä notkistaaksesi tahnaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Lisäksi esim:
n. 1/2 litraa suppilovahveroita per ruokailija
1-2 salottisipulia
3-4 salvianlehteä per ruokailija
voita paistamiseen
hirviryynimakkaraa

Ei kai sitä paremmin voi sanoa kuin, että tässä on kyllä syksy lautasella. Annoksesta riittää hyvin neljälle nälkäiselle lounaaksi tai useammalle lisukkeeksi. Suosittelen käyttämään vaaleaa tahinia, jotta hummuksen väri pysyy mahdollisimman kauniina ja vaaleana. Valkosipulia sopii lisätä oman maun mukaan, minä tykkään, että se maistuu hummuksessa ihan vain häivähdyksenä.

www.kivistossa.com

Kukkakaali mac & cheese

Pastavuoka on hävikkiruokien aatelia. Siihen voi upottaa juuri ne pastapussien jämät, joista ei muuten tulisi tehtyä ruokaa, ja vähän nahistuneet vihannekset. Tämän mac & cheesen juttu on kukkakaalikastike, jonka valmistus on ihan älyttömän helppoa, ja joka on älyttömän hyvää myös pastan kanssa yksinään. Jos et siis jaksa kasata pastavuokaa, pyöräytä kastike lempipastasi kaveriksi.

www.kivistossa.com

Kukkakaali mac & cheese (4-6 annosta)

700-800 gr kukkakaali
1/2 prk pehmeää ricottaa
1,5 kermaa (tai 1 dl maitoa ja 0,5 dl smetanaa)
0,5 dl sitruunamehua
suolaa ja mustapippuria
muskottipähkinää

10 mangoldin vartta lehtineen
1 maissintähkä kypsennettynä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
suolaa ja pippuria
n. 5-10 dl keitettyä pastaa*
2-3 dl juustoraastetta, esim. gruyére tai cheddar

Irrottele kukkakaalinuput ja keitä ne suolatussa vedessä kypsiksi. Aja kukkakaali soseeksi tehosekoittimessa. Lisää ricotta ja kerma ja sekoita koneessa tasaiseksi. Lisää sitruunamehu, suolaa ja mustapippuria sekä muutama hyppysellinen muskottipähkinää. Surauta vielä sekaisin ja maista tarvitseeko suolaa tai pippuria lisätä. Valmista kastiketta tulee n. 5 dl. Siirrä syrjään odottamaan.

Keitä pasta lähes kypsäksi suolatussa vedessä. Pilko mangoldin varret ja silppua lehdet. Leikkaa maissinjyvät irti tähkästä. Hienonna sipulit. Kuumenna paistinpannussa tilkka öljyä ja kuullota sipuleita miedolla lämmöllä noin viisi minuuttia. Lisää mangoldin varret ja lehtisilppu ja paista kunnes lehdet ovat vilttyneet. Mausta suolalla ja pippurilla.

Laita uuni lämpenemään 200-asteeseen. Voitele uunivuoka voilla. Aloita pastavuoan kokoaminen laittamalla pohjalle kunnon kerros kukkakaalikastiketta, lisää sitten pasta ja sen päälle mangoldipaistos. Ripottele väliin vielä maissinjyviä ja muutama kourallinen juustoraastetta. Tee toinen kerros ja kaada loput kastikkeesta päällimmäiseksi. Ripottele pintaan loput juustoraasteesta. Paista vuokaa n. 20 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

*Desimäärä riippuu käyttämäsi pastan koosta, meillä oli isoa putkipastaa

www.kivistossa.com

Mangoldi on kyllä kaikissa värikirjoissaan uskomattoman kaunis ilmestys ja vielä tosi kiitollinen keittiöpuutarhan kasvatti. Vaikka hyötypuutarhurointi on meillä ollut ehkä enemmän Marin juttu, olen minäkin innostunut siitä entistä enemmän. Erityisesti nyt, kun tänä vuonna perustamamme syötävä kukkapenkki on ollut niin kaunis ja satoisa. Mari puolestaan on saanut perennakipinän saunan perennapenkkiuudistusta tehdessä, joten kohta me puutarhatouhotetaan ihan ristiin ja ties mitä siitä sitten syntyy!

Ja koska kertaus on opintojen äiti, todetaan tähän loppuun vielä, että olihan se nyt ihan älyttömän hyvää. Psst: mangoldin sijaan voit yhtä hyvin käyttää lehtikaalia ja jättää maissin pois jos sitä ei satu kaapissa olemaan.

Aamiaistacot

www.kivistossa.com

Kesälomat on vietetty. Olemme kaupungissa ja mietimme sydämet syrjällään, kypsyvätkö vadelmat juuri näillä muutamalla viikolla, kun kukaan ei ehdi mökille. Entä pärjäävätkö kurkut ja kurpitsat viileinä öinä vai lyövätkö ne hanskat naulaan juuri, kun olisimme vihdoin saaneet satoa? Iskeekö tomaatteihin harmaahome, kun kukaan ei ole tuulettamassa kasvihuonetta? Ne raukat eivät varmaan edes kypsy tänä vuonna, yksikään raakile ei edes vielä punerra. Huoh ja puutarha-zeniä kiitos.

Tämä lienee jotain post-mökkilomastressiä. En ole koskaan ennen viettänyt koko lomaa mökkiintyen. Kyläilytkin tein muiden mökeille – ei tarvinnut vaihtaa ensamblea, kun kumpparit, mökkifarkut, -mekot, teepaidat ja nöpärit olivat isäntäväenkin pukukoodi. On ollut aikaa silitellä kurkun alkuja, tuuletella kasvihuonetta, huolehtia viiniköynnöksistä, etsiä kantarelleja, kerätä lakkoja ja ihailla kesäkukkia (jotka nekin pistokkaasta kasvatetut hätäisesti alkoivat kukkia, kun autot kaartoivat kohti kaupunkia).

Luulisi että olisi ollut aikaa vaikka mihin, vaikkapa kerrankin oikein kunnolla blogille. Kuitenkin yhtäkkiä tajuan, että nämä aamiaistacot tehtiin juhannuspäivänä. Siis kuusi viikkoa sitten! Onneksi resepti ei ole hapantunut, laitetaan siis jakoon nyt. Salsojen ja vehnätortillojen ohjeet sekä idea on kesäkuun Kauppalehdestä, jossa oli artikkeli Texasin aamiaistacokulttuurista.

www.kivistossa.com

Säännöt pähkinänkuoressa ovat tässä: yleensä vehnätortilloja, ei maissi-. Aina kananmunaa. Paistettuna tai kokkelina, mutta munaa, ilman se on ihan tavallinen taco. Ja koska aamiainen illallisena (breakfast for dinner, eli brinner (voi hyvä luoja)) on tällä hetkellä tosi kuumaa kamaa, nämähän voi syödä myös illalliseksi. Mutta muista: jos siinä ei ole kananmunaa, et ole trendikkäästi brinnerin äärellä!

Aamiaistacot

4:lle

Vehnätortillat (8 kpl)

5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2,5 rkl öljyä
2 dl huoneenlämpöistä maitoa

Sekoita kuivat aineet kulhossa ja lisää öljy sekä neste. Sekoita taikinaksi ja vaivaa pari minuuttia jauhotetulla alustalla. Anna taikinan levätä kostean liinan alla puoli tuntia.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile palloiksi. Anna levätä vielä 10 minuuttia ja kauli sen jälkeen jauhotetulla alustalla noin 20 cm kiekoiksi.

Lämmitä valurautapannu kuumaksi ja laita tortilla pannulle. Alenna lämpöä hieman ja paista noin minuutin kunnes pinnalle alkaa nousta kuplia. Käännä tortilla ja paista toiselta puolelta noin 30 s. Toista, kunnes kaikki lettuset on paistettu. Jos syöt heti, säilytä tortillat kasassa liinan alla, näin ne pysyvät lämpiminä. Valmiiksi paistetut tai valmiina ostetut tortillat voi nopeasti lämmittää kuumalla pannulla ennen ruokailua.

Raakamakkaramunakokkeli

2 mausteista raakamakkaraa (esim. chorizo)
6 kananmunaa
0,5 dl maitoa
mustapippuria (suolaa)

Ota makkaramassa suolesta ja hienonna se. Vatkaa munien rakenne rikki maidon kanssa. Ruskista makkara pannulla ja nosta syrjään. Kypsennä munakokkeli pienessä määrässä öljyä hitaasti lähes kypsäksi koko ajan sekoittaen. Lisää makkarat ja kypsennä kokkeli loppuun. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla.

Salsa Aguacate

1 avokado
2 limen mehu
0,5 dl vettä
1 dl korianteria
1 nippusipuli varsineen
1 pieni valkosipulin kynsi
1 jalapeno
ripaus suolaa

Kuori avokado ja poista kivi. Pilko sipuli, valkosipuli ja jalapeno. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja tahnaksi. Säilytä jääkaapissa.

Pico de Gallo

2,5 dl tomaattia pieninä kuutioina, ilman siemeniä (n. 5 tomaattia)
1 pieni sipuli
1 jalapeno
1 valkosipulin kynsi
1 dl hienonnettua korianteria
2 rkl limen mehua
ripaus suolaa

Pilko sipuli ja jalapeno pieneksi ja hienonna valkosipulin kynsi. Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja anna maustua noin tunnin ennen ruokailua.

Lisäksi:
limen lohkoja
korianteria
raastettua kermajuustoa

Kokoa lämpimän tortillan päälle munakokkelia ja salsoja. Ripottele päälle kermajuustoa ja korianteria ja tirauta lopuksi hiukan limeä. Herkkua!

www.kivistossa.com

Drinkkivinkkinä syreenimehu – vielä ehtii juhannukseksi

Syreenimehu1

Viime viikonloppuna Kivistön syreenit olivat viimein kukassa, kerrankin juuri sopivasti niin, että olimme paikalla, kun kukat olivat tuoreeltaan auki. Niinpä saatoin vihdoin tehdä syreenimehua, jota saimme maistaa muutama vuosi sitten Kaikki äitini reseptit -Nannan järjestämässä blogitapaamisessa. Mehun oli tehnyt Herkkusuu, jonka ohjeella myös me mehumme teimme. Jossain päin Suomea ehtii vielä tämän – ensi viikon ajan tähän touhuun mukaan ja juhannukseksi mehu kerkeää, jos ryhtyy toimeen saman tien. Muhimiselle täytyy antaa kaksi päivää aikaa.

Syreenimehu2

Syreenin tuoksu, aurinkoinen ilma ja kauniit kukkaset saivat höpsähtämään vähän romanttisiin tunnelmiin. Mutta mikäs siinä, onhan tuo mehukin aika romanttista, lopputulos on kauniisti violettiin vivahtavan vaaleanpunainen, maku hempeän kukkaisen makea. Seuraavan kerran – ensi vuonna siis – vähennän mehun sokerimäärää todennäköisesti kolmasosalla, niin uppoaa mukavammin meidän vähemmän makeasta pitävään porukkaan. Sinähän voit kokeilla sitä halutessasi jo tänä vuonna, jos syreenit nurkillasi ovat vielä virkeinä. Kellastumaan alkaneita kukkia juomaan ei kannata enää laittaa.

Mehu laimennetaan kuplallisella tai kuplattomalla vedellä ja nautiskellaan (toivottavasti) helteessä. Se täytyy säilyttää kylmässä ja juoda tuoreeltaan seuraavien kuukausien aikana tai säilöä pakkaseen. Avattu pullo säilyy kylmässä noin viikon. Kivistössä juodaan syreenimehua juhannuksena ainakin kuplavedellä ja pienellä tirauksella hyvää giniä. Eiköhän tätä herkkua tuo noin litra saada kulumaan, kun muutamat vieraatkin on tiedossa!

Syreenimehu3

Syreeninkukkamehu

n. 30 syreenin* kukintoa (violetti tuo mehuun kaunista väriä, mutta pelkällä valkoisellakin pärjää)
1 litra vettä
750 g sokeria (itse aion seuraavan kerran laittaa vähemmän, mutta tämä määrä on koettu onnistuneeksi, joskin hyvin makeaksi)
1 sitruuna
15 g sitruunahappoa

Liota syreenin kukinnot kahteen kertaan kylmässä vedessä puhtaaksi siitepölyistä ja ötököistä. Riivi oksista kukat suureen kulhoon. Pese sitruuna ja viipaloi se kukkien joukkoon.

Kiehauta vesi ja sokeri ja keitä, kunnes sokeri on sulanut. Kaada kukkien ja sitruunoiden päälle ja sekoita joukkoon sitruunahappo. Painele kaikki kukat sokeriliemeen ja anna jäähtyä peittämättä.

Peitä jäähtynyt seos tuorekelmulla ja nosta uuttumaan kylmään kahdeksi vuorokaudeksi. Siivilöi mehu pestyihin ja steriloituihin pulloihin, nosta kylmään ja nauti noin kuukauden kuluessa.

* Syreenien tulee olla vanhaa tuoksuvaa, suurta piharyreenilajiketta, ei jalosyreenejä. Jalosyreenit ovat saattaneet jalostuksessa menettää hienoimmat arominsa. Sen kummempia tuntomerkkejä näiden kahden erotukseen minulla ei ole kuin että pihasyreenit ovat usein pihapiirin vanhoja pensaita ja kasvavat jalolajikkeita suuremmiksi.

Grillatut latva-artisokat ja aioli

Arisokka5Kivistö epäonnistui viime kesänä katkerasti omien latva-artisokkien kasvatuksessa. Juonen kulkuun kuuluivat raekuurojen repimät lehdet, pakkasyöt, kirvainvaasiot ja liian pieni kasvutila. Muiden muassa. Tänä vuonna en jaksanut laittaa taimia tulemaan, pidetään nyt ainakin yksi välivuosi ja ostetaan artisokat tarpeen mukaan kaupasta. Kestän huonosti kasvatusepäonnistumisia.

Latva-artisokat alkavat olla nyt sesongissa. Viime viikonlopun aurinkoisessa pikkupakkasessa grillattiin muutamat lounaaksi ja seuraksi tehtiin sopivan valkosipulinen aioli. Näpräämistä sekä valmistuksessa että syömisessä vaativa lounas oli lopulta kaiken touhuamisen väärti, vaikka Liisa sitä alusta asti epäilikin. Lounaan lopuksi siitä irtosi kuitenkin kommentti, jonka päätin tulkita positiiviseksi. No, olihan tää just tällästä lutkutusta, mutta ihan hyvää kyllä joo.

Grillatut latva-artisokat

alkuruoaksi tai hitaaseen lounasherkutteluun

1 artisokka/syöjä
4 valkosipulin kynttä
1,5 rkl suolaa
1 sitruuna
1 tl kokonaisia mustapippureita
vettäArtisokka1Trimmaa artisokat: leikkaa terävällä veitsellä kasvisten kärjet niin pitkältä, että vastaan tulee pehmeitä keskilehtiä, n 1,5 cm ja hieraise pintaan sitruunaa tummumisen estämiseksi. Typistä saksilla kaikki lehdykät ja leikkaa varresta kuiva pää pois. Kuori vartta hieman.Artisokka2Keitä isohkossa kattilassa runsas määrä vettä. Valitse kattila niin, että artisokat mahtuvat kellumaan siinä mukavan löysästi. Kuvassa oleva kattila on himpun liian pieni kolmelle artisokalle – helmasyntini on aina valita vähän liian pieni kattila tai kulho.

Lisää kiehuvaan veteen suola, mustapippuri ja kuoritut valkosipulin kynnet. Purista veteen sitruunamehu ja heitä kuoret perään. Laske artisokat veteen ja anna veden kiehua. Laske sitten lämpöä niin, että vesi kiehuu maltillisesti. Keitä, kunnes lehdykät irtoavat kiskaisemalla, noin 20-30 minuuttia artisokan koosta ja tuoreudesta riippuen. Nosta kasvikset valumaan paperin päälle. Sytytä grilli viimeistään tässä vaiheessa, että se on kunnolla kuuma, kun pääset tositoimiin.Artisokka3Kun näpit kestävät, leikkaa artisokat halki ja trimmaa niiden keskeltä karvainen sisus pois veitsellä tai pienellä lusikalla. Sivele kaikki pinnat kevyesti öljyllä. Tähän saakka voit myös tehdä etukäteen, jos haluat esivalmistella hyvissä ajoin. Säilytä trimmatut artisokat siinä tapauksessa peitettynä jääkaapissa.Artisokka4Grillaa artisokkia n. 200-asteisessa grillissä suoralla lämmöllä kunnes pinnat saavat väriä ja lehtien reunat rapeutuvat. Jos grillaat jääkaapissa odotelleita artisokkia, pidä lämpö hieman maltillisempana, että koko kasvis ehtii lämmitä ennen pinnan kärähtämistä.

Nautiskele aiolin ja hyvän leivän kanssa.

Aioli

Liisa teki aiolin Bon Appetitin ohjeen mukaan. Siinä käytetään osaksi oliiviöljyä, mikä tuo kastikkeeseen mukavasti valkosipuliin sopivaa luonnetta. Jos käytät oliiviöljyä, pidä huolta, että sen on laadukasta. Huonosta oliiviöljystä tulee kitkerä majoneesi, jota kukaan ei pysty syömään.

1 keltuainen
1 valkosipulin kynsi raastettuna
1/4 tl suolaa
0,75 dl rypsiöljyä
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus cayennepippuria
1 rkl sitruunan mehua
rouhittua mustapippuria

Laita keltuainen, raastettu valkosipuli ja suola korkean kulhon pohjalle öljyn kanssa. Paina sauvasekoitin keltuaisen päälle ja käynnistä korkeimmalla mahdollisella teholla. Nosta sauvasekoitinta varovasti, jotta öljy vähitellen sekoittuu syntyvään emulsioon. Mausta lopuksi cayennepippurilla, sitruunalla ja mustapippurilla.

TAI* laita keltuainen, valkosipuli ja suola korkean kulhon pohjalle, käynnistä sauvasekoitin ja valuta öljy vähitellen joukkoon. Kun kaikki öljy on emulsiossa mausta kuten edellä.

TAI* laita keltuainen, valkosipuli ja suola kulhoon. Vatkaa pallovatkaimella öljy aluksi tippoina ja emuslion muodostuttua ohuena nauhana joukkoon. Kun kaikki öljy on emulsiossa mausta kuten edellä.

*älkää multa oikeesti kysykö, mun majoneesi juoksettuu aina.

Mince pie – täynnä tymäkkää makua

Mince Pie- Kivistössä Foodblog www.kivistossa.comKivistössä ei ole paljoa jouluteltu muuta kuin cocktailien kanssa. Viime viikonloppuna innostuin kuitenkin sen verran jouluisesta lumitunnelmasta, että päätin kokeilla ensimmäisen kerran brittien jouluherkkua mince pie’ta.

Jos joskus on tätä pientä leivonnaista maistanut, tietää, ettei sillä ole juurikaan jauhelihan kanssa tekemistä vaikka täytteestä käytetäänkin nimitystä mincemeat. Alunperin piiras on tehty lampaan tai naudan lihasta, kuivatuista hedelmistä, sokerista ja mausteista – makumaailma alkuperä lienee Lähi-Idässä. Vuosisatojen kuluessa täytteestä ovat vähitellen tippuneet lihat pois, vaikka lihaisiakin reseptejä vielä jonkin verran näkee.

Mince Pie- Kivistössä Foodblog www.kivistossa.com

Aitoon täytteeseen kuuluu laittaa ihraa, siis eläinten sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa, mutta sitä ei meillä kaupoissa näy. Niinpä päädyin tekemään täytteestä vielä askelen modernimman ja käytin voita. Ihran tehtävä on paitsi antaa makua, myös säilöä täyte – se kestää oikein säilytettynä hyvänä vuosia. Minä tein kutenkin täytettä vain yhteen leivossatsiin ja heti käytettäväksi, enkä tuntenut suuria tunnontuskia ohjeen vääristelemisestä.

Täyte kuuluisi kai tehdä vähintään 2 viikkoa ennen käyttöä, jotta maut muhiutuvat mukavasti. Nyt, kun vielä on viikko aikaa itse juhlaan, kannattaa keittää täyte kaappiin vartomaan. Minä hätähousuna ja ex tempore-ideoijana käytin täytteen heti, eikä sekään pahaa ollut. Harmittaa vain näin jälkikäteen, etten tehnyt tuplasatsia – olisin hyvin voinut jouluna paistaa vielä toiset leivonnaiset.

Nämä pikkuiset kakkuset pursuavat jouluisaa makua, ja todennäköisesti menekki per syöjä on yhdestä kahteen istuntoa kohti. Nimittäin jo yhdessä pienessä on mausteiden ja sitruksen ilotulitusta kerrakseen. Leivokset on helpoin paistaa pinnoitetussa muffinssivuoassa tai muussa jämäkässä kolovuoassa. Meillä oli käytössä minimuffinssivuoka, joten teimme pikkuleivoksia – suurempi muffinssivuoka käy myös hyvin.

Mince pie

24 minileivosta – isompia vähemmän

Täyte
1 hapan omena
1/2 appelsiinin mehu ja kuori
1 sitruunan mehu ja kuori
75 g sulttaanarusinoita
75 g rusinoita
75 g punaherukoita (pakasteesta)
1/4 tl jauhettua inkivääriä
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 tl kanelia
ripaus muskottipähkinää
165 g sokeria
65 g voita
2 rkl konjakkia tai brandya

Taikina
1 annos murotaikinaa keltuaisella
(ohje Kivistön keittiön kulmakivissä)

Kuori ja leikka omena kuutioiksi, raasta sitrusten kuoret ja purista mehu. Kuutioi voi. Sekoita kaikki ainekset voita ja konjakkia lukuunottamatta kattilassa ja kuumenna porisevaksi. Sekoita joukkoon voikuutiot ja keitä pienellä lämmöllä noin 30-40 minuuttia, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut ja seos on hillomaista. Jos laitat täytteen säilytykseen, steriloi sopiva lasipurkki. Anna täytteen jäähtyä hiukan ja sekoita joukkoon konjakki. Purkita ja laita jääkaappiin muhimaan.

Tee murotaikina ja laita se jääkaappiin lepäämään noin 30 minuutiksi. Kauli 2/3 taikinasta ohueksi ja ota muotilla tai lasilla ympyröitä, jotka peittävät muffinssivuoan pohjan ja reunat. Isoissa vuoissa taikinan ei tarvitse yltää ihan ylös asti, jotta täytteen ja taikinan suhde pysyisi sopivana.

Täytä taikinakupit täytteellä ja kauli loput taikinasta ohueksi. Leikkaa taikinasta toisella muotilla juuri taikinakupin suun kokoisia ympyröitä, sivele reunat kevyesti vedellä ja nosta kannet leivosten päälle. Painele taikinan reunat kiiinni ja tee terävällä veitsellä kanteen reikä, josta höyry pääsee ulos. Paista 200 asteessa n. 20 min, kunnes kannet ovat saaneet keveästi väriä. Tarkista vielä kypsyys: nosta yksi leivos varovasti kuopastaan ja tarkista, että taikina on pohjastakin kypsä. Mikäli ei ole, jatka paistamista vielä hetkinen.

Hunnuta leivokset tomusokerilla ja tarjoa lämpöisinä tai kylminä.

Mince Pie- Kivistössä Foodblog www.kivistossa.com

Kookossorbetti – Sorbé Koko

Palm tree, Guadeloupe - Kivistössä Foodblog www.kivistossa.fiVuosi sitten tähän aikaan alkoi jo hiukan kutitella. Edessä oli häämatka Karibialle Guadeloupeen, pois talven pimeydestä. Mies vaahtosi jo hyvissä ajoin kookossorbetista, jota sai kuulemma joka tien mutkasta, ja joka oli oikeaa paikallista herkkua. Minä tuhahtelin – enhän todellakaan pidä kookoksesta missään makeassa. Bounty on pahin painajaiseni ja olen mm. menestyksekkäästi valehdellut Farangissa olevani pahasti allerginen kookokselle jälkiruoassa, ja samaan hengenvetoon sanonut, ettei se suolaisessa curryssä tietenkään haittaa. Mielenkiintoinen allergia, henkistä laatua.Sorbetiere
Sitten tuli matkan ensimmäinen päivä ja ensimmäinen kadunkulma. Rouva, joka laittoi mieheni hommiin pyörittämään jäätelömasiinaa. Jos nimittäin haluaa sorbettia, on kuulemma syytä työskennellä sen eteen. Kun ukon hauis oli ollut koetuksella noin 15-20 minuuttia, hän sai kookossorbettinsa (Sorbé Koko paikallisella kreoli-ranskalla). Maksua vastaan tietenkin. Minäkin suostuin maistamaan sitä inasen ja taivas, että se olikin hyvää. Hedelmäistä, mausteista, kermaista mutta keveää. Ei yhtään tunkkaista, kuten bountyt ja kookosjäätelöt. Sen jälkeen söin yhden yleensä useamman  joka päivä.

Sorbetinmyyjiä saarilla todellakin oli joka kulmassa. Kaikilla myyjillä oli vanhat käsikäyttöiset jäätelökoneet, jonne he lisäilivät isoista kylmälaukuista jäätä. Eikä sorbettia ostaneet vain turistit, paikalliset jonottivat sitä hellevirkistykseksi pienissä kylissä, jonne autotta lomakeskuksissaan ja Club Medeissään talvea viettävät ranskalaiset eivät koskaan eksy.

Suomeen tultuamme alkoi armoton reseptitestaus. Olin jo paikan päällä selvitellyt, mitä kaikkea kylmässä herkussa on: tuoretta kookosmaitoa, kondensoitua maitoa, mausteita ja limeä. Kotona kaivelin vielä kirjallisuutta ja nettiä. Lopputulos olisi aavistuksen raikkaampi, jos olisi niitä tuoreita suuria vihreitä kookoksia, joista nesteen valuttelisi tähän sorbettiin, mutta kun ei ole, niin purkkikamalla mennään.

www.kivistossa.com Coconut Sorbet Guadeloupe style - Kivistossa Foodblog
Ohjeesta jää valitettavasti yli puolikas kookosmaitotölkki, mutta tässä nämä suhteet ovat nyt minun suuhuni optimaalisimmillaan ja tupla-annos olisi valtava. Suunnitelkaa siis seuraavaksi päiväksi vaikka joku helppo arki-curry.

Jälkiruoan koostumus on pehmismäinen, sen saa aikaan kondensoitu maito. Minulla ei ole jäätelökonetta, joten lisäsin vielä hiukan glukoosisiirappia pehneyden varmistamiseksi, jäätelökoneella sen voinee jättää väliin.

Homma on helppoa kuin palmun alla makaaminen. Hiukkasen Karibian tuulia pimeään marraskuuhun, olkaapa hyvät.

Sorbé Koko

1 tlk kondensoitua maitoa
1,5 tlk (400 ml tlk, yhteensä 6 dl) kookosmaitoa
2 rkl glukoosisiirappia
maustemitta kanelia
1/2 vaniljatangon siemenet
1/2 limen mehu
1 limen kuori raastettuna

Sekoita kaikki ainekset hyvin ja laita pakkaseen 1,5 tunniksi. Vatkaa hiukan jähmettynyt massa sähkövatkaimella ilmavaksi ja laita takaisin pakastimeen. Pakasta vähintään 5 tuntia vatkaten jähmettyvää seosta n. 1,5 tunnin välein.
Tai käytä jäätelökonetta.

Ps. tsekkaa myös guadeloupelainen Torstain drinkkivinkki

Porkkana-inkiväärikastike

Tässä saattaa olla tämän vuoden kastikehitti. Sopii vihreälle salaatille, nuudeleille, dippaukseen ja voisi siinä ehkä vähän kylpeäkin.

www.kivistossa.com

Porkkana-inkiväärikastike*

1 suurehko porkkana raastettuna
1 pieni keltasipuli raastettuna
2 cm pätkä inkivääriä raastettuna
0,5 dl riisiviinietikkaa (reilu)
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl sokeria
2 tl miso-tahnaa (sekä vaalea että tumma käy)
0,5 tl seesamiöljyä
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Laita kaikki aineet suolaa ja pippuria lukuunottamatta kulhoon ja surauta sauvasekoittimella sileäksi kastikkeeksi. Tähän hommaan passaa hyvin myös tehosekoitin jos taloudesta sellainen löytyy. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Niin hyvää!

*Alkuperäinen ohje Just One Cookbook -blogista