Mietteitä ja mozzarellaa

teeta-ja-keittokirjoja

Aika ajaa välillä ohi nopeasti ja yhtäkkiä huomaa, että juuri otetut kuvat ovatkin jo pari kuukautta vanhoja. Siltä ajalta, kun pihatöistä ei voinut edes haaveilla, lumi peitti maan ja viikonloput olivat verkkaisia.

Nyt kevät on vihdoin meidän varjoisalla tontillammekin pitkällä. Olemme ehtineet leikata omenapuut ja vadelmapensaat. Ihailla penkeistä pilkistäviä syksyllä maahan piilotettujen sipulikukkien alkuja, joiden pelkäsimme jo mädäntyneen. Kaupungissa ikkunalaudoilla ja Kivistön kasvihuoneessa kasvavat tomaatit, chilit, kesäkukat ja kaalit. Viikon, parin päästä on kurpitsojen ja kurkkujen esikasvatuksen vuoro, eikä siitä ole enää kuin henkäys, niin kasvimaa on riittävän lämmin ottaakseen vastaan kaikki loputkin kesän kasvit.

Tänä vuonna kasvimaan täyttäminen on erityisen kutkuttavaa. Plänttimme otti viime syksynä harppauksen kohti potageria, kun rakensimme kivistä reunat ja sorasta käytävät. Nyt puuhaamme pavuille näyttäviä tukia ja haaveilemme löytävämme yhden latvaan vaikka kasvimaata vartioivan kukon – katsotaan, mitä saamme aikaan!

kiviston-talvi

Vanha talvinen kuvakin sai vappuna uudelleen oikeutuksen julkaisulleen, kun lunta satoi viikonlopun aikana lähes vuorokauden putkeen. Muutamina hetkinä, silloin kun ei satanut tai tuullut jäätävästi, saimme laitettua ulkona daalian mukulat ruukkuihin ja kylvettyä tuoksuherneen ja kaalit itämään.

Vaikka blogi on ollut hiljainen, Kivistössä aika kulkee kuin ennenkin. Puuhastelua, saunomista, ruokailoa. Puutarhaprojektien suunnittelua ja iltoja pelilautojen ääressä. Kesän lämpöisten iltojen odottelua.

Ruoasta en ole innostut vapaa-ajalla kirjoittamaan pitkään aikaan. En ole lakannut rakastamasta ruokaa, olen vain ollut väsynyt äyräiden yli kuohuavaan tohinaan ja trendeihin. Juuri nyt kaipaan ruoalta ajattomuutta, rauhaa, verkkaisuutta ja nautintoa – tekemisessä ja syömisessä. Haluan seesteisyyttä ja teeskentelemättömyyttä. Sitä että ruoka on herkullista, mietittyä mutta ei väkinäistä. Yksi asia, tärkeä hyvän elämän osanen, muttei itseisarvo. Ihmisten yhdistäjä.

mozzarella_appelsiini

Niinpä keittiössä inspiroivat edelleen yksinkertaisuudet. Samat, joista kirjoitin jo viime vuonna. Sellainen on tuokin mozzarella-appelsiiniannos.

Emme ole olleet lainkaan varmoja, miten palaamme Kivistön pariin vai palaammeko. Tämä teksti on kuitenkin ollut tuloillaan ja sen potkaisi lopullisesti matkaan Jonnan omalla tekstillään antama inspiraatio.  Jatkossa Kivistö saattaa päivittyä ahkerasti tai harvakseltaan, saattaa viettää aikaa enemmän puutarhassa kuin keittiössä – tai sitten ei. Katsotaan, mitä kesä tullessaan tuo.

******
Tee näin: Nostele vadille neljälle hengelle kaksi buffalomozzarellaa revittynä tai leikattuna ja niiden päälle kaksi kalvottomaksi fileoitua appelsiinia. Kastike sekoitetaan appelsiineista irronneesta mehusta ja ruokalusikallisesta valkoviinietikkaa ja oliiviöljyä sekä mustapippurista ja suolaripauksesta. Annoksen viimeistelevät 10 salvian lehteä ja 2 ruokalusikallista kapriksia, jotka on paistettu rapeaksi muutamassa ruokalusikallisessa oliiviöljyä.

Advertisements

Kesäkurpitsasadon selättämistä

Kesäkurpitsapensaiden juurella kurkkii harva se päivä syöntikokoisia vihanneksia. Varo vaan, jos ajattelet noukkivasi ne ruoaksi seuraavana päivänä: yön aikana ne paisuvat ihan ilkeyttään kolmanneksen lisää ja saat ruokittua enemmän suita kuin tarvis olisi.

Kasvattelemme vakikesäkurpitsana vihreää, pyöreää Eight ball-kurpitsaa, joka on parhaimmillaan raakana salaateissa – raakana muutenkin pidän kesäkurpitsasta eniten, kypsennettynä se on minusta helposti tylsä. Kasipallon kaverina on tänäkin vuonna keltainen pitkulainen, kiinteä ja rapea Atena Polka. Niiden kahden satoa on noin kuukauden päivät kulutettu ahkerasti ja annettu poiskin kaikille vieraille, jotka vain ovat niitä vastaan ottaneet.

kasipallo Pohdiskelimme, että jos muillakin on samankaltainen positiivinen ongelma suursadosta, voisimme listata meidän tämän vuoden suosikkejamme – helppoja ja nopeita lisäkesalaatteja. Samalla poimimme mukaan muutaman vanhan hyvän sekä pari kiinnostavaa muualta. Kertokaapas tekin, miten käytätte kesäkurpitsasatoa, tulee sitä sitten kasvimaalta tai kaupan tiskiltä!

Kesäkurpitsa-carpaccio

Tarvitset: ohueksi viipaloitua kesäkurpitsaa (isosta kurpitsasta on hyvä ottaa siemenet pois ennen siivutusta), oliiviöljyä, sitruunamehua, raastettua parmesaani-juustoa, ripauksen suolaa ja mustapippuria.

Tee näin: levitä viipaleet ohuelti vadille. Purista päälle runsaasti sitruunamehua, valuta oliiviöljyä ja mausta suolalla. Raasta kesäkurpitsoille juuri ennen tarjoilua reilulla kädellä parmesaania ja kierittele myllystä mustapippuria.

(Hihii, kurpizakarpazo!)

Kesäkurpitsa-slaw

Tarvitset: muutaman kesäkurpitsan, kepasipulin varsineen, turkkilaista jugurttia, sitruunamehua, tahinia, suolaa ja mustapippuria. Hyvä apuväline on esim. julienne-rauta.

Tee näin: Suikaloi kesäkurpitsat siemenosaa lukuunottamatta ohuiksi joko veitsellä, mandoliinilla tai julienne-raudalla. Viipaloi sipuli ja varret ohuiksi ja sekoita kesäkurpitsasuikaleiden kanssa.

Sekoita kastike 1 dl:sta jugurttia, 2 rkl:sta tahinia ja 1/2 sitruunan mehusta. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kurpitsasuikaleisiin ja anna maustua hetki.

Kesäkurpitsa-fetasalaatti

Tarvitset: muutaman kesäkurpitsan, puolikkaan fetalevyn, tilliä, minttua, sitruunamehua tai valkoviinietikkaa, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Tee näin: Kuutioi kesäkurpitsat, hienonna kourallinen tilliä ja muutamakymmenen mintun lehteä. Sekoita yrtit ja kurpitsa salaattikulhossa ja murenna päälle feta.

Sekoita kastikkeeseen 2 rkl oliiviöljyä ja puolikkaan sitruunan mehu tai 2 rkl valkoviinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja kaada salaatin päälle.

Kesäkurpitsa1

Muita ihania ja omia vanhoja

Hyväksi havaittu Smitten Kitchenin kesäkurpitsapitsa (hihii, kur-pitsapitsa!), jonka nimeäisimme ehkä paremminkin suolaiseksi piirakaksi kuin pitsaksi, mutta joka maistui hyvältä yhtä kaikki.

Fannin ja Kanelin Tiinan vastajulkaistu, uutuuskirjasta testiin poimittu kesäkurpitsapasta, jota varmasti tehdään meillä piakkoin.

Lisukkeeksi tai hampparin väliin Kivistön keittiöstä pikapikkelöidyt kesäkurpitsat tai kesäkurpitsasalsa.

Liisan sympaattinen ristikkopiiras.

 

Juurisellerisalaatti

Perunasalaatti on saanut vakavasti otettavan kilpailijan tästä juurisellerisalaatista. Nopeasti ryöpätyt juuriselleritikut saavat mielellään maustua ryytisinapin ja sitruunan raikastamassa kastikkeessa yön yli. Salaatti sopii mainiosti savukalan kylkeen tai yrttejä vaihtamalla myös lihan ja siipikarjan kaveriksi.

www.kivistossa.com

Juurisellerisalaatti (neljälle nälkäiselle)

600 gr juuriselleriä
1 salottisipuli
n. 1 dl tilliä silputtuna
1 dl majoneesia
1-2 rkl karkeaa sinappia
1 pienen sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
suolaa ja mustapippuria

Laita iso kattilallinen vettä kiehumaan. Kuori juuriselleri ja viipaloi n. 0,5 cm siivuiksi. Leikkaa siivut tikuiksi. Ryöppää kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä n. 2 minuuttia. Tavoitteena on, että tikuissa on edelleen purutuntumaa. Valuta tikut ja siirrä syrjään jäähtymään.

Silppua tilli ja sipuli ja raasta sitruunan kuori. Sekoita kulhossa majoneesi, sinappi, tilli, sipuli, sitruunan mehu ja raastettu kuori. Mausta suolalla ja pippurilla. Maista ja lisää tarvittaessa happoa tai suolaa ja pippuria.

Kaada kastike juuriselleritikkujen päälle ja sekoita hyvin. Anna maustua jääkaapissa yön yli tai vähintään tunnin.

Inspiraationa tähän salaattiin toimi jälleen Lantiliv Mat & Vinin vuoden ensimmäinen numero, jonka ohjeen perusteella tein tätä ensimmäisen kerran. Jäin kuitenkin kaipaamaan enemmän hapokkuutta ja makua ylipäänsä, joten päätin tuunata reseptiä hieman. Ja onneksi tuunasin, tästä taitaa tulla yksi Kivistön kestosuosikeista nuudelisalaatin rinnalle.

Kahden kaalin salaatti

Postiluukusta on tipahdellut tappavan tasaiseen tahtiin eri puutarhaliikkeiden siemen- ja taimikuvastoja, jotka saavat minut hulluuden partaalle. Haluaisin valehtelematta ostaa lähes kaikki ihanat kerrotut ja moniväriset petuniat ja miljoonakellot. Hyperventilointi ei ole kaukana, kun pitäisi tehdä päätöksiä virtuaaliseen ostoskoriin kertyneiden taimien ja siemenpussukoiden välillä.

www.kivistossa.com

Yksi kevään merkki on tietysti joka päivä lisääntyvän valon päivittely, joko jollekulle perheenjäsenelle tai ihan vaan omassa mielessä. Lauantai-iltana seisoin useita minuutteja Kivistön pihassa ihmetellen koivujen latvoissa hehkuvaa hentoa vaaleanpunaista valoa. Mietin samalla mitä 15-vuotias Liisa siitä mahtaisi ajatella ja olin tyytyväinen, ettei siihen ikään tarvitse enää palata. Mieluummin olen tämä lähes nelikymppinen nuori nainen, joka kehtaa mennä meikitönnä pilkkihaalarissa kauppaan jos niikseen tulee.

Kahden kaalin salaatti (4:lle lisukkeeksi)

1/2 kukkakaali (n. 250 gr)
n. 1/2 Varpion ruukkulehtikaalia (tai esim. salanovaa)
2-3 tillinoksaa

Kastike:
0,25 dl oliiviöljyä
1 rkl siideriviinietikkaa
0,5 tl rakeista sinappia
kunnon ropsaus mustapippuria myllystä
pari hyppysellistä suolaa
hyppysellinen sokeria

Tee ensin kastike. Sekoita kulhossa kaikki aineet ja maista ja lisää tarvittaessa mausteita.

Leikkaa kukkakaali joko mandoliinilla tai veitsellä ohuiksi siivuiksi. Voit leikata kukkakaalin puolikkaan vielä kahteen osaan leikkaamista/mandolinointia helpottamaan.

Revi lehtikaali tai salaatti laakealle vadille. Jos käytät vahvempaa lehtikaalia suosittelen poistamaan kovan lehtiruodin ja hieromaan lehtiä hieman oliiviöljyllä, jotta ne pehmenevät. Varpion puutarha on tuonut kauppoihin ruukkulehtikaalin, jonka hennot lehdet maistuvat ihanan vihreiltä, tai siltä miltä kesä tuoksuu sanoi mieheni. Hienonna vielä tilli ja ripottele lehtikaalin päälle kukkakaalilastut ja tillisilppu ja kastike.

www.kivistossa.com

Raikas salaatti sopii hyvin niin lihan kuin kalankin lisukkeeksi. Minulla oli tarkoitus ripotella päälle vielä sumakkia mutta unohdin sen autuaasti. Sen mukavan kirpeä maku olisi kyllä sopinut tähän tosi hyvin.

Porkkana-inkiväärikastike

Tässä saattaa olla tämän vuoden kastikehitti. Sopii vihreälle salaatille, nuudeleille, dippaukseen ja voisi siinä ehkä vähän kylpeäkin.

www.kivistossa.com

Porkkana-inkiväärikastike*

1 suurehko porkkana raastettuna
1 pieni keltasipuli raastettuna
2 cm pätkä inkivääriä raastettuna
0,5 dl riisiviinietikkaa (reilu)
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl sokeria
2 tl miso-tahnaa (sekä vaalea että tumma käy)
0,5 tl seesamiöljyä
suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Laita kaikki aineet suolaa ja pippuria lukuunottamatta kulhoon ja surauta sauvasekoittimella sileäksi kastikkeeksi. Tähän hommaan passaa hyvin myös tehosekoitin jos taloudesta sellainen löytyy. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Niin hyvää!

*Alkuperäinen ohje Just One Cookbook -blogista

2 x remoulade-kastike

Aijjai, yhtään ei kaduta, että päätin testata kahta remoulade-kastiketta katkaravuille. Yhtään ei kaduta sekään, että keitin katkaravunpyrstöt itse, vaikka valintaani epäilinkin pyrstöjä kuoriessa. Ihan mieletön ero valmiiksi keitettyihin!

www.kivistossa.com

Aika monet tietävät intohimoisesta suhteestani majoneesiin, joten ei siis ihme, että huhtikuun Saveur-lehteä selatessa huomioni kiinnittyi ensimmäisenä vaaleaan rapu-remouladeen, jonka kastike siis pohjaa majoneesiin.

Rapu-remoulade on New Orleansilainen klassikko enkä näitä maistettuani ihmettele miksi. Alkupalaksi katetut kaksi tarjotinta tyhjenivät melkoista vauhtia nälkäisiin suihin.

www.kivistossa.com

Saveurin ohjeissa sinappina käytetään kreolisinappia, joka tutkimusteni mukaan on sellaista karkeampaa sorttia. Minulla ei ollut kuin tavallista Dijon-sinappia, mutta silläkin toimi ihan hyvin. Lähelle kreolisinapin makua pääsee lähteitteni mukaan lisäämällä mukaan hieman worcestershire-kastiketta.

Vaalea remoulade-kastike

1,25 dl majoneesia
1 rkl rakeista sinappia
1 rkl kuivaa valkoviiniä
0,5 rkl sitruunamehua
1 tl worcestershire-kastiketta
0,5 rkl raastettua piparjuurta
1 tl silputtua lehtipersiljaa (taisin laittaa kyllä reilummin)
1 maustemitta cayenne-pippuria
1 maustemitta jauhettua valkopippuria
2 kevätsipulin vartta pilkottuina
500 gr keitettyjä kuorittuja katkarapuja

Sekoita kaikki aineet kevätsipuleihin asti. Lisää katkat ja möyhäise sekaisin. Tarjoile rapean salaatin kanssa.

Punainen remoulade-kastike

vajaa dl karkeaa sinappia
1 rkl paprikajauhetta
0,5 tl sokeria
suolaa maun mukaan
1,25 dl rypsiöljyä
1 rkl silputtua lehtipersiljaa
1 varsisellerin varsi pieneksi kuutioituna
pieni keltasipuli hienonnettuna
Tabascoa maun mukaan
500 gr keitettyjä kuorittuja katkarapuja

Sekoita kulhossa sinappi, paprikajauhe, sokeri, suola ja lisää rypsiöljyä ohuena norona seosta vatkaten niin, että seoksesta syntyy kevyt emulsio. Lisää sitten persilja, selleri, ravut, sipuli ja Tabasco. Tarjoile ravut salaattipediltä.

www.kivistossa.com

Molemmat remoulade-kastikkeet voi tehdä hyvin ennakkoon. Maut syvenevät mukavasti, kun kastike ja ravut saavat vetäytyä yön yli viileässä.

Katkarapujen keittäminen on superhelppoa:

Sulata ravut ja huuhtele ne ensin kylmässä vedessä ja valuta. Laita vesi kiehumaan suureen kattilaan. Sekoita isossa kulhossa reilu puolidesiä suolaa kylmään veteen ja lisää reilusti jääpaloja. Siirrä syrjään odottaessasi veden kiehumista. Lisää katkat kiehuvaan veteen ja keitä kunnes vesi kiehahtaa uudelleen ja ravut muuttuvat vaaleanpunaisiksi. Nostele keitetyt ravut reikäkauhalla kylmään veteen. Kun ravut ovat jäähtyneet tarpeeksi, kuori ne jaloista vetämällä ja poista suoli jos se on likainen.

Visio salaatista ja mitä siitä sitten tuli

On kerrassaan turhauttavaa, kun saa päähänsä tehdä ruokaa tietyistä raaka-aineista, joita ei sitten tarpeen tullen löydä yhdestäkään kaupasta. Minulle kävi niin tämän salaatin kanssa. Toisaalta sellaisessa tilanteessa on se ilo, että saa pistää aivosolut liikkeelle ja keksiä korvaavia raaka-aineita.

www.kivistossa.com

Visioissa oli siis ihanan raikas ja sitruunainen punasikurisalaatti paahdetulla helmikuskusilla ja yrteillä höystettynä. Koska punasikuria ei yksinkertaisesti löytynyt mistään (tällä viikolla sitä tietysti oli vihannestiskissä runsainmitoin) tartuin punakaaliin, vaikka aika kaukana ovatkin toisistaan. Väri sentään täsmää.

Päätin pehmittää punakaalin suikaloimalla sen ohuelti ja pistin sen suolan kera lävikköön valumaan. Todettakoon tässä, että sellainen neljän tunnin suolaus ei lähde ihan kevyellä huuhtelulla, joten ohjeessa olen lyhentänyt tuota aikaa ja voipa sen halutessaan jättää kokonaan väliin. Makuasia.

Punakaalia ja paahdettua helmikuskusta

(neljälle lisukkeena)

n. 500 gr punakaalia
1,5 dl helmikuskusia
n. 2 dl vettä tai kasvislientä
n. 6 retiisiä
1 rkl oliiviöljyä paahtamiseen
suolaa

Kastike
kourallinen silputtuja yrttejä (tässä basilikaa ja lehtipersiljaa)
3 kevätsipulin vartta
2 rkl sitruunamehua
0,5 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Suikaloi kaali ja asettele halutessasi lävikköön suolan kanssa tekeytymään noin puoleksi tunniksi. Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja lisää kuskusryynit. Paahda sekoitellen muutaman minuutin välein niin, että kuskus saa kauniin kullanruskean värin. Lisää vesi ja suola ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kuskusin hautua miedolla lämmöllä kannen alla niin kauan, että kaikki vesi on imeytynyt (n. 10 minuuttia).

Huuhtele kaalisuikaleet ja valuta vesi pois. Pese ja viipaloi retiisit, pilko sipulinvarret ja hienonna yrtit. Asettele suikaloitu kaali laakealle vadille ja kaada päälle haalea kuskus. Sekoita pienessä kulhossa kastikkeen aineet ja kaada kaalin ja kuskusin päälle ja möyhennä varovasti sekaisin. Koristele salaatti retiisiviipaleilla.

Koska helmikuskusia ei vielä saa perusmarketeista (Hakaniemen metriksen etninen kauppa kuulemma myy!), voi sen korvata esimerkiksi bulgurilla. Katso silloin kypsennykseen tarvittava vesimäärä bulgurpakkauksesta.

Aamiaissalaatti

Tomaatteja, kananmunaa, pekonia. Salaatti huutaa aamiaista tai brunssia, eikös? Caesar-kastikkeen tyyppisellä soosilla maustetun tomaatti-kananmunasalaatin resepti on julkaistu viimeisimmässä Saveurs-lehdessä. Lisäsimme reseptiin rapeaksi paistettua pekonia ja nautiskelimme sen taannoin myöhäisellä viikonloppuaamiaisella, kun omat tomaatinrungot vielä notkuivat kypsiä hedelmiä.

Breakfast-Eggsalad. Kivistössä blog

Kirsikkatomaatti-kananmunasalaatti

6 munaa
1 keltuainen
50 g pekonia
500 g kirsikkatomaatteja
4 valkosipulinkynttä
3 anjovisfileetä
1 dl rypsiöljyä
1 tl dijon-sinappia
1/2 sitruunan mehu
1 rkl Worcestershire-kastiketta
1 tl valkoviinietikkaa
suolaa, pippuria

Hienonna valkosipulinkynnet ja leikkaa tomaatit lohkoiksi. Sekoita puolet valkosipulista ja hyppysellinen suolaa tomaatteihin ja nosta jääkaappiin maustumaan.

Keitä kananmunat koviksi (10 min). Kaada päälle kylmää vettä ja anna jäähtyä. Leikkaa pekoni viipaleiksi ja paista rapeaksi. Nosta talouspaperin päälle valumaan.

Hienonna anjovikset. Kuori yksi kananmuna ja ota siitä keltuainen. Laita se kulhoon tuoreen keltuaisen, anjoviksen, sinapin, sitruunamehun, Worcestershiren, etikan ja mausteiden kanssa. Sekoita hyvin sähkövatkaimella ja tee emulsio valuttamalla vähitellen öljy joukkoon koko ajan sekoittaen. Hienonna jäljellejäänyt valkuainen ja sekoita kastikkeeseen.

Kuori loput kananmunat ja leikkaa lohkoiksi. Nosta marinoidut tomaatit tarjoiluastiaan kananmunalohkojen kanssa. Kaada päälle kastike ja ripottele pinnalle rapea pekoni. Nauti aamiaiseksi hyvän leivän kanssa.
Aamiaissalaatti

Rapea porkkanasalaatti

– eli kuinka Kivistö kiskaisi maasta ensimmäiset porkkanansa

Uudet porkkanat

Kesä oli pitänyt kasvimaata hyvänä silloinkin, kun isäntäväki viisveisasi viljelmistään. Matkalta palatessa porkkanat, punajuuret, kyssäkaalit, lehtipersilja, kurkut ja kesäkupritsat tervehtivät meitä syönti- ja säilöntäkokoisina jonkinmoisen rikkaruohoarmeijan takaa.

Tänä vuonna laitoimme ensimmäisen kerran porkkanaa kasvimaalle, ja niiden poimiminen oli lapsuuden jouluaattoon vertautuva kokemus. Kylvimme porkkanasekoituksen, jossa oli oranssia, keltaista, valkoista ja lilaa juuresta ja värisuorasta oli pakko tehdä jotain, jossa sävyt pääsivät korostumaan. Niinpä porkkanoista tehtiin rapea salaatti.

Salaatin sielu on kastike, jota ryhdistää tuore piparjuuri ja kokojyväsinappi. Idea on lainattu kesän kynnyksellä pinterestissä silmään sattuneesta ja sittemmin unholaan vaipuneesta blogista, jossa raaka porkkana oli pariutettu piparjuuren kanssa. Makeutin kastiketta vielä appelsiinin mehulla, ja salaatti nautittiin hiillostetun kalan kylkiäisenä.

porkkanasalaatti

Porkkanasalaatti

4-6:lle

6 porkkanaa
2 tl raastettua piparjuurta
1 tl kokojyväsinappia
1 rkl öljyä
0,5 appelsiinin mehu
suolaa
1 sipulinvarsi
kourallinen paahdettuja pähkinöitä
muutama kourallinen salaatinlehtiä
(muutama porkkanannaatti)

Pese porkkanat, kuori tarvittaessa. Höylää niistä pitkittäin lastuja mandoliinilla tai esim. terävällä juustohöylällä. Tee kastike: vispaa kaikki ainekset hyvin sekaisin suuren kulhon pohjalla. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Nosta höylätyt porkkanat kulhoon ja kääntele kastike hyvin porkkanalastuihin.

Huuhtele salaatit ja leikkaa sipulinvarsi viipaleiksi. Asettele ne salaattivadille pediksi ja nosta päälle porkkanalastut kastikkeineen. Ripottele päälle pähkinät ja koristele halutessasi pienillä porkkanannaatin tupsuilla.

Carrot salad

Raikas ohrasalaatti

lounassalaatti

Jäin juhannuksen jälkeen muutamaksi päiväksi Kivistöön yksin autotta selviämään juhannusrääppeillä. Lounasajan lähestyessä kurkistelin kellariin ja kaappeihin turhautuneena ilman mitään ideaa ja keräilin raaka-aineita kasaan. Tomaatti. Avomaankurkku. Sitruuna. Kasvimaa täynnä sipulia. A-haa!

Päätin tehdä raikkaan ohrasalaatin, jonka tein ensimmäisen kerran Meidän Mökki -lehden toukokuun grilliruokaohjeisiin kyljysten kylkeen. Helppo salaatti kelpaa sellaisenaan lounaaksi ja on sopivan muunneltava. Niinpä ei haitannut, vaikka kesäkurpitsa uupuikin, sen voi korvata siemenettömäksi putsatulla kurkulla. Ohratkin puuttuivat, joten keitin täysjyväriisin. Ohra on tosin parempaa, kokeilkaa te sillä!

Koko salaatin juju on grillatusta sitruunasta tehdyssä kastikkeessa. Happaman kirpeän makea kastike maistuu salaatissa niin kesälle kuin olla ja saattaa. Sitruunan voi myös paahtaa uunissa, jos grilli ei just nyt satu pöhisemään.

Ohrasalaatti

Pääruoaksi 2:lle, lisäkkeeksi 4:lle

2,5 dl ohranjyviä
1 kesäkurpitsa
2 tomaattia
1 uuden sadon sipuli
2 rkl tuoretta oreganoa

Kastike
1 sitruuna
3 rkl öljyä
1 tl sokeria
0,5 tl suolaa

Keitä ohra kypsäksi kevyesti suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Huuhdo  hyvin kylmällä vedellä ja jätä valumaan. Huuhdo kesäkurpitsa ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Poista tomaateista siemenet ja kanta ja leikkaa hedelmäliha pieniksi kuutioiksi. Siivuta sipuli ohueksi ja sekoita kaikki ainekset salaattikulhossa. Nypi mukaan tuoreen oreganon lehdet

Tee kastike: halkaise sitruuna ja nosta puolikkaat leikkauspuoli alaspäin grilliin tai uuniin grillivastuksen alle. Grillaa noin 5 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä. Purista sitruunoiden mehu ja sekoita siihen öljy, suola ja sokeri. Sekoita kastike ohrasalaattiin.

Pikaisen salaatista saa, jos keittää ja huuhtoo ohran edellisenä päivänä. Täysjyväriisini keittyi kypsäksi 50 min, joten nälkä ehti tulla. Lisää suunnitelmallisuutta näihin kesälounaisiin tarvittaisiin.

Juomaksi keitin jääteen yhdestä raparperinoksaksta ja appelsiinilla maustetusta valkoisesta teestä. Paljon jäitä joukkoon, lähes yhtä virkistävä kuin kukkaishippijuoma!

Ohrasalaatti