Torstain drinkkivinkki – Taroccoa ja bourbonia

www.kivistossa.com

Pahin postiluukusta kolahtaneiden siemenkuvastojen aiheuttama mania on jo tasoittunut hieman järkevimmiksi suunnitelmiksi. Toki listalla on useita kymmeniä eri lajeja mutta onneksi ne jakaantuvat mukavasti kukkien ja hyötykasvien kesken. Tulevana kesänä Kivistössä saadaan toivottavasti ihailla ainakin daalioiden kukkaloistoa ja saadaan rakennettua leikkokukkapenkki esimerkiksi leijonankidoille, tsinnioille ja hajuherneille.

Ja vaikka kovasti vannoin viime kevään jälkeen, etten enää ikinä kasvata kesäkukkia (tai muitakaan) siemenestä niin yksi pelakuu on pakko pistää itämään jahka saan siemenet hankittua. Ja oishan niitä orvokkejakin kiva kokeilla kasvattaa itse. Ja muutamaa erikoisempaa perennaa. No niin. Otetaanpa hörppy lasista ja rauhoitutaan.

www.kivistossa.com

Taroccoa ja bourbonia* (1 annos)

4 cl bourbonia
1 veriappelsiinin mehu (esim. tarocco)
1 cl vaahterasiirappia
4 tippaa Angostura-katkeroa
limen lohko

Laita sheikkeriin kaikki paitsi limen lohko. Lisää muutama jääpala. Ravista voimakkaasti. Kaada jäällä (tai jäämurskalla) täytettyyn lasiin. Koristele appelsiinilohkoilla ja purista päälle limelohkon mehu. Pidennä juoma halutessasi soodalla.

*Alkuperäinen ohje http://www.justalittlebitofbacon.com

 

Torstain drinkkivinkki: Veriappelsiinimehu

Tässä on nyt kieltämättä omat riskinsä, kun suurin osa lukijoista varmaan lopettaa lukemisen heti otsikon nähtyään. Että mitä uutta veriaplarimehussa muka on, tylsyyden huippu! Mutta kuulkaas nyt kuitenkin hetki. Masutoaitemun Riitta oli vinkannut Marille, että nyt kannattaa hakea lehtihyllystä uusin Lantliv Mat & Vinin numero. Ja oikeassa Riitta oli, sillä tammikuun numero on totisesti täynnä inspiroivia reseptejä.

www.kivistossa.com

Olen ehtinyt testata kahta reseptiä, joista tämä veriappelsiinimehu on toinen. Onneksi mietin kaksi kertaa ennen kuin holautin sokerin mukaan kattilaan, sillä sitä on suomalaiseen makuun aivan liikaa. Tai sitten Ruotsissa myytävät veriappelsiinit ovat todella hapanta sorttia. Lehden ohjeessa laitettiin siis n. litraan mehua pöyristyttävät 10 desiä sokeria. Minä laitoin puolet ja silti tuli todella makeaa.

Veriappelsiinisesonki alkaa vedellä viimeisiään, joten viikonloppuna kannattaa laittaa mehukattila porisemaan. Lupaan että rakastatte lopputulosta ainakin jos olette Jaffan ystäviä. Tämä mehutiiviste on parhaimmillaan ihan soodaveteen sekoitettuna mutta sopii erinomaisesti myös erilaisten drinkkien pohjaksi. Ja mitä punaisemmat appelsiinit löydätte sitä punaisempi mehu. Myös ruokokidesokerin väri vaikuttaa mehun lopulliseen väriin.

Veriappelsiini-kardemummamehu (n. 1 litra)

1 kg veriappelsiineja (esim. happamat Morot sopivat erityisen hyvin)
2 sitruunaa
5 dl ruokokidesokeria
1 rkl vihreitä kardemummankotia (n. 30 kotaa)

Lisäksi: pullo tai pulloja

Aloita pesemällä pullo(t) ja laita se/ne 90-asteiseen uuniin kuumenemaan. Pese sitten appelsiinit huolellisesti lämpimässä vedessä. Kuori appelsiinien uloin kuori terävällä veitsellä. Yritä saada kuori irti ilman kitkerää valkoista osaa. Jos sitä kuitenkin tulee vähän mukaan niin ei haittaa. Purista appelsiinien ja sitruunoiden mehu ja kaada kattilaan. Lisää mukaan appelsiinien kuoret, sokeri sekä morttelissa karkeasti rouhitut kardemumman kodat. Maista mehua, kun sokeri on liennut ja lisää jos haluat makeampaa mehua.

Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pintaan mahdollisesti nouseva vaahto. Anna poreilla kunnes vaahtoa ei enää nouse pintaan, noin 10 minuuttia. Mehun lämpötilan tulisi olla n. 80-astetta, kun rupeat pullottamaan sitä. Siivilöi mehu tiheän siivilän läpi pulloihin ja sulje pullot kumitulpilla tai kierrekorkeilla.

Lehden ohje lupaa avaamattoman mehupullon säilyvän vähintään yhden vuoden. Avattu pullo tulee säilyttää jääkapissa ja se säilyy hyvänä noin muutaman viikon.

Torstain drinkkivinkki: Veriappelsiini-radler

Veriappelsiini-radler

Koska vielä hetken kaupasta voi kantaa kotiin mehukkaan punaisia ja mukavan kirpeitä veriappelsiineja, lienee selvää, että vuoden ensimmäinen drinkkivinkki maistuu tuolta kirpeänmakealta ihanuudelta.

Radler on lagerpohjainen olutdrinkki, jossa on puolet sitruunalimonadia. Otimme tällä kertaa hiukan vapauksia nimen käytössä ja teimme juoman pidentämiseen itse veriappelsiineista soodan. Suosittelemme kokeilemaan, mutta varoituksen sana: tässä tulee vähän kesää ikävä.

Veriappelsiinisooda (3-4 drinkkiin)

2 dl veriappelsiinimehua (2-3 appelsiinia)
0,75 dl sokeria
5-6 dl (vahvakuplaista) kuplavettä

Siivilöi puristettu veriappelsiinimehu kattilaan ja sekoita siihen sokeri. Kuumenna ja anna kiehua n. 5 minuuttia, kunnes siirappi on hiukan paksuuntunut. Jäähdytä ja sekoita kuplaveteen. Aloita viidellä desillä, maista ja laimenna tarvittaessa lisää.

Veriappelsiini-radler (yhdelle)

n. 1,5 dl valitsemaasi lageria
n. 1,5 dl veriappelsiinisoodaa
jäitä

Laita korkea lasi täyteen jäitä ja kaada päälle olut. Valuta lasi varovasti täyteen veriappelsiinisoodaa. Koristele veriappelsiiniviipaleella, nautiskele ja haaveile kesästä.

Radler

Katkeranmakeaa: Campari-veriappelsiinikakku

Campar-veriappelsiinikakkuTervehdys helmikuu ja samalla Kivistön vuosi 2016! Blogi ja mökki ovat uinuneet alkuvuoden talviunta sievän valkoisen lumivaipan alla. Paukkupakkasilla kylmä hiipi nurkista tupaan ja villasukat olivat tarpeen. Vaikka talvinen Kivistö on hyvin suloinen ja kodikas jäälyhtyineen, takkoineen ja talvisaunoineen, olen jäänyt monena kylmänä viikonloppuna suosiolla kaupunkiin.

Muutama viikko sitten viikonlopun alla pakkanen kävi yli kolmessakymmenessä, mutta lupasi lauantaiksi lauhtumista sen verran, että uskaltauduin viettämään viikonlopun maalla.

Olin juuri ostanut pitkään haaveissa olleen Polpo-keittokirjan, joka on kokoelma samannimisen lontoolaisravintolan kiinnostavia ja sopivan simppeleitä venetsialaisvaikutteisia reseptejä. Kirjan vuoksi pakkasin viikonlopuksi kassiin ison kasan veriappelsiineja.

Iskin heti ensiselailulla silmäni veriappelsiininkuorella maustettuun kakkuun, joka hukutetaan vahvanpunaiseen, suloisen makeaan ja sopivasti katkeraan veriappelsiini-Camparisiirappiin. Eikö kuulostakin just oikealta, sellaiselta, joka kuuluu tällaiseen keskitalven tunnelmaan ja juhlistamaan Kivistön hidasta heräämistä uuteen vuoteen? Etenkin kun ollaan ruokaihmisten keskuudessa hiukan mystistä hulluutta aiheuttavan veriappelsiinisesongin keskellä, tämä on melkoisen pakko-leipoa -resepti.

Olen muuttanut alkuperäisen reseptin grammoja deseiksi ja vähentänyt sokerin määrää, joka tuntui äkkimakean välttelijästä hiukan korkealta. Lopputulos on edelleen makea, mutta maussa tuntuu mukavasti appelsiininkuoren raikkaus ja Camparin keveä katkeruus. Reseptissä kakkuun käytetään hienoa semolinajauhoa, jota täältä on vaikea löytää. Käytin jauhoina pastajauhoja, jotka ovat sekoitus semolinaa ja durumvehnäjauhoja. Jos kokeilet yleis- tai kakkuvehnäjauhoilla, kerro, miten ohje niillä toimii!

Campari-appelsiinikakku

Campari-veriappelsiinikakku

4 veriappelsiinin kuori pestynä ja raastettuna
3,5 dl turkkilaista jogurttia
3 dl sokeria
4 kananmunaa kevyesti vatkattuna
250 g sulatettua ja jäähdytettyä voita
4,25 dl jauhoja
2 dl mantelijauhetta

Siirappi:
8 veriappelsiinin mehu
1 dl Camparia
2,5 dl sokeria

Sekoita appelsiininkuoriraaste, jogurtti, sokeri ja jäähtynyt voisula puuhaarukalla tasaiseksi, lisää kananmunat. Sekoita mantelijauhe ja jauhot keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi, kaada voideltuun halkaisijaltaan 23 cm kakkuvuokaan ja paista 170 asteessa 30-40 minuuttia, kunnes kakku on keskeltä kypsä (kokeile hammastikulla).

HUOM! Jos tiedät uunisi erityisen tehokkaaksi, voit kokeilla jo 20 minuutin päästä joustaako kakun keskusta takaisin, kun painat keskeltä varovasti sormella – jos joustaa, tee hammastikkutesti. Alkuperäisessä ohjeessa paistoaika on 20 minuuttia, mikä ei meidän uunissamme riittänyt mihinkään.

Kun kakku paistuu uunissa, keitä siirappi: purista veriappelsiinien mehu (muista käyttää myös ne, josta käytit kakkuun kuoret) ja siivilöi mehu kattilaan. Lisää sokeri ja Campari, ja kuumenna kiehuvaksi. Kuori siirapin pinnalta keiton aikana vaahto. Keitä siirappia, kunnes jäljellä on noin 1/3 ja siirappi on paksuuntunut, mutta yhä kohtuullisen juoksevaa.

Nosta lämmin kakku tarjoiluastialle ja rei’itä se kauttaaltaan hammastikulla. Kaada lämmintä siirappia kakulle useammassa erässä. Jos siirappia valuu paljon lautaselle, lusikoi sitä takaisin kakulle.

Kun suurin osa siirapista on imeytynyt, kannattaa ryhtyä herkuttelemaan. Lämpöisenä kakku on parhaimmillaan! Kirja suosittelee seuraksi vaniljajäätelöä, minusta kakku ei kaivannut mitään. Varaudu löytämään itsesi illan mittaan moneen otteeseen kakun ääreltä suoristelemassa reunoja…